SuomiAreena lähestyy – Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKen Ari Koivu kaipaa uutta lähestymistä koululiikuntaan ilmastonmuutoksen pelossa

Porissa järjestettävä SuomiAreena lähestyy hyvää vauhtia. LiiKe järjestää keskustelutilaisuuden MTV-lavalla Porin torilla maanantaina 11.7. klo 13. Kolmen vartin ajan keskustelun aiheena on “Missä liikut, kun ulkona on +50?”. Keskusteluun saapuu kuusi eri alojen toimijaa keskustelemaan tästä tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Ennen SuomiAreenaa esitimme panelisteillemme visaisia kysymyksiä tulevaa keskustelua koskien. Viimeisenä ennen SuomiAreenan keskustelua ajatuksiaan avaa LiiKen toiminnanjohtaja Ari Koivu.

Missä liikut, kun ulkona on +50?

Tätä lähellä on jo käyty itäisessä Afrikassa. LiiKen terveyskasvatus- ja koululiikuntahankkeet Tansaniassa ja Zimbabwessa ovat kokeneet yli 40 asteen lämpötiloja etenkin rannikolla Tansaniassa. Ei silloin paljon ulkona liikuta ja kaikki muukin liikunta tapahtuu sisätiloissa tai puun alla. Myös valtameri lämpenee eikä sekään pahemmin virkistä. Tämä aiheuttaa pahoja vaikeuksia koululiikunnan toteuttamisessa tropiikissa. Pitääkö liikuntatunnit pitää klo 6–8 aamulla tai auringonlaskun aikaan? Miten oppilaat ehtivät kotiin tai kotoa kun koulumatkat tehdään kävellen, on kilometrejä pitkiä ja aurinko laskee nopeasti?

Mitä liikunta/urheilumaailma voi tehdä, ettei olisi +50 oven takana jo pian?

Urheilijoilla on valtavasti vaikutusvaltaa maailmassa. Isot ilmastokampanjat voi toteuttaa pienellä investoinnilla sosiaalisessa mediassa ja urheilutapahtumissa. Esimerkiksi puiden istutustalkoot esimerkiksi jalkapalloturnauksen yhteydessä voisivat nostaa ilmastokampanjan uuteen valoon ja saada kaikki ihmiset ymmärtämään, kuinka vaarallisesta asiasta lämpenemisessä on kyse.

Erilaiset kisat voitaisiin järjestää samalla paikkakunnalla samaan aikaan mahdollisuuksien mukaan. Tämä vähentäisi liikkumiskustannuksia, mutta on tietysti haasteellista katsojille ja majoituskapasiteetille. Voisiko esimerkiksi käsipallo- ja hiihtokilpailut järjestää samalla paikkakunnalla samaan aikaan?

Mikä vastuu liikuntapaikkarakentajilla ja -suunnittelijoilla on?

Liikuntapaikkarakentaminen ja liikuntapaikkoihin kulkeminen ovat jo nyt ekologisesti mahdollisia ja niiden eduista pitää kertoa laajasti yleisölle. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Tapiolan Hongan Päästötön Honka -ohjelmaa sekä FC Jazzin ideaa stadionista, jossa vain kierrätettyjä materiaaleja.

Kehitysmaissa koululiikuntapaikat voidaan rakentaa myös koko kylän tai yhteisön käyttöön. Siellä sateet tulevat runsaina, joten sadevesi voidaan kerätä talteen ja eroosiota vähentää ohjaamalla sadevedet ja karja pois liikuntakentiltä. Liikuntapaikat voidaan suunnitella monitoimikäyttöön, kuten erilaisiin messuihin, markkinoihin, häihin, poliittisiin ja uskonnollisin kokouksiin jne.

Mitä sinä aiot tehdä, ettei +50 kolkuttele ovellasi?

Olen tytärteni opastamana siirtynyt jo kasvispainotteisempaan ruokaan, ja pyrin aina liikkumaan mahdollisimman paljon pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Lentäessäni Afrikkaan kompensoin sitä hankkimalla kouluille puuntaimia istutettavaksi. Laskin juuri, että meno-paluu lento Dar es Salaamiin vaatii 49 taimea kompensaatioksi. Hankin joka kerta 100 tainta kun lennän Tansaniaan.

Mökkini lämpenee puilla ja ilmalämpöpumpulla. Ensi vuonna hankin pienen tuulivoimalan sinne myös. Ostan aina sähköni uusiutuvia energiamuotoja käyttäviltä yrityksiltä. Kierrätän tavaroita todella paljon ja kunnostan vanhoja huonekaluja. Autoni on 23 vuotta vanha ja pidän sen hyvässä kunnossa, jotta sillä olisi vielä taloudellisia kilometrejä edessä. Seuraava auto tuleekin olemaan täyssähkö, jos rahat riittävät edes auton ostoon hintojen karatessa pilviin.

Teksti: Ari Koivu/LiiKe