Perinteinen FC Jazzin ja SuomiAreenan jalkapalloturnaus käytiin Herralahden kentällä Porissa torstaina 14.7. 2022. Vaikka tunnelma oli hyvä ja aurinkoinen, käytiin ensimmäinen ottelu todella kovassa rankkasateessa ja turnausaikataulut laitettiin uuteen uskoon. Pienen tauon jälkeen pelit saatiin taas käyntiin ja fiilis oli kaikilla loistava. Tiukkojen otteluiden jälkeen turnauksen voittajaksi julistettiin Olli Rehn All stars.

FC Jazzilla tavoite olla uudenlaisen urheilurakentamisen edelläkävijä

Pelien lomassa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta ja jalkapallosta. LiiKen toiminnanjohtaja Ari Koivu haastatteli järjestävää tahoa sekä useita pelaajia ja haastoi heidät pohtimaan tulevaisuutta kysymyksellä “Missä futaat, kun ulkona on +50?”

FC Jazzin toiminnanjohtaja Tommi Pikkarainen kertoi seuran todella mielenkiintoisesta ja uraauurtavasta suunnitelmasta rakentaa Poriin maailman ensimmäinen kestävän kehityksen periaatteella tehty kierrätysstadion. FC Jazzin tavoitteena on saada uudella stadionilla Porin jalkapallo-olosuhteet kuntoon, ja pienellä hiilijalanjäljellä.

“Vastaanotto suunnitelmalle on ollut todella hyvä sekä jalkapalloyhteisön että julkisen sektorin puolelta”, Pikkarainen avaa hankkeen tilaa. Keskusteluja käydään edelleen aktiivisesti ja FC Jazz toivoo, että stadion olisi valmis jo ensi vuonna.

MTV:n toimittaja Lauri Kottonen huomauttaa, että jo nyt on ymmärretty minkälaisia stadioneita, täytyy tulevaisuudessa rakentaa:

“Esimerkiksi Santiago Bernabeulla tehtiin hyvää työtä, kun sinne asennettiin remontin yhteydessä valtavat aurinkopaneelit.”

Tärkeiden asioiden äärellä rennoissa tunnelmissa

Vaikka tunnelma turnauksessa oli rennon letkeä, jatkettiin tosiaan otteluiden tauoilla LiiKen vetämänä maanantain SuomiAreenan keskusteluun teemalla “Missä futaat, kun ulkona on +50?”. Eri alojen ammattilaiset antoivat mielenkiintoisia näkemyksiä tähän niin ajankohtaiseen aiheeseen.

Kysyttäessä futaamisesta +50 asteen lämpötilassa, moni nostaa esiin lähestyvät Qatarin jalkapallon MM-kilpailut. Ensin kisat siirrettiin kuumuuden takia kesältä keskelle talvea, ja silti lämpötila on niin suuri, että jalkapalloilu on mahdollista vain ilmastoiduilla stadioneilla.

Markus Autero MVT/C-More-tiimistä nosti esiin, kuinka välinpitämätöntä isojen lajiliittojen suhtautuminen ilmastonmuutokseen oli ainakin vielä seitsemän vuotta sitten:

“Kansainvälisessä konferenssissa Fifan myynti- ja markkinointijohtaja totesi heti Qatarin kisojen jakamisen jälkeen, että se on aivan sama missä MM-kisat järjestetään, ihmiset tulevat paikalle, vaikka kisat olisivat kuussa. Kertoo aika paljon asenteesta asiaa kohtaan.”

Olisiko muitakin ratkaisuja, kun otteluiden siirtäminen sisähalleihin?

Kysyttäessä missä futaat, kun ilmasto lämpenee, on monen ensimmäinen ratkaisu, että ilmastoiduissa sisätiloissa. Zoomin riveissä ensimmäisen jalkapallopelinsä 30 vuoteen
pelanneella valmentaja Karri Kivellä oli kuitenkin hieman erilainen ajatus:

“Peliaikaa lyhyemmäksi, lisäajat pois, ne ovat täysin turhia ja jaksotusta siihen, milloin pelataan”.

MTV/C-Moren Janne Vakiolla on kokemusta kuumissa olosuhteissa jalkapalloilusta. Vakio on viettänyt vuoden Teksasissa pelaamassa jalkapalloa ja ongelma on siellä nyt jo todellinen, sillä sarjat joudutaan lopettamaan kuumien olosuhteiden vuoksi huhtikuussa. Koko kesä on liian kuuma pelaamiseen.

Todellisuus kuitenkin on se, että jos asioille ei tehdä jotain ja pian, on jalkapalloilun siirtyminen kokonaan sisätiloihin kuitenkin mahdollinen lopputulos, kuten Mediauutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi huomauttaa:

“Kun nyt jo laskettelukin on siirtynyt sisähalleihin, niin miksi ei myös jalkapallon kanssa jouduttaisi samaan tilanteeseen vielä tulevaisuudessa.”

Ilmasto on kaikkien yhteinen projekti

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn nostaa tärkeän pointin esiin:

“Kehittyneillä mailla, kuten Euroopalla ja USA:lla on tästä todella suuri vastuu. Suurien fossiilisten polttoaineiden käyttäjät Kiina ja Intia olisi tärkeää saada mukaan talkoisiin. Kehitysyhteistyö maailmanlaajuisesti on myös isossa roolissa, jotta saadaan tietoa välitettyä.”

“Kun Pekingissä kävelee kaduilla ja näkee valtavat led-valotaulut, jotka palavat ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden, niin helposti miettii, että eihän sillä mitä minä itse teen ei ole mitään merkitystä. Mutta kaikilla pienilläkin teoilla on merkitystä. Itse meinaan vähentää lentämistä ja saunomista” pohtii jokaisen ihmisen roolia urheilutoimittaja Juha Kanerva.

Myös Olli Rehn All Starsissa pelannut jalkapalloilija Timo Furuholm korostaa jokapäiväisen työn merkitystä:

“Seurat ovat tehneet hyvää työtä erilaisten yhteiskunnallisten asioiden esiintuomisessa. Seuraavaksi seurojen pitäisi mielestäni nostaa isommin esille ilmastonmuutosta ja esimerkiksi seurojen tuottamaa hiilijalanjälkeä.”

Suomi on pieni maa, mutta on meillä suuri mahdollisuus vaikuttaa

Vaikka elinkeinoministeri Mika Lintilä ei aio muuttaa ruokailutottumuksiaan, luottaa hän siihen, että ilmastotavoitteet saavutetaan:

“Tekniikka ja teknologia kehittyy koko ajan. Luotan kerrankin siihen, että viisaat insinöörit osaavat tehdä oikeita asioita ja uudella teknologialla pääsemme hyviin tuloksiin.”

“Voimme tehdä Suomessa oman sarkamme ja oman pelipaikkamme. Ja olemme jo tehneetkin paljon. Suomi on ainoita maita maailmassa, joka on onnistunut jo 90-luvulta asti pienentämään fossiilipäästöjämme” pähkäilee Eduskunnan urheilukerhon joukkueessa palloillut kansanedustaja Janne Sankelo.

Ylen mediapäällikkö Petri Jauhiainen kertoi isolle yleisölle hieman tuntemattomammasta Albert-järjestelmästä, johon monet mediatuotantoyhtiöt ympäri maailmaa ovat sitoutuneet:

“Seuraamme omaa hiilijalanjälkeämme ja omaa tapaamme toimia. Voimme kaikki mediatalot säästää paljon ympäristöä tekemällä enemmän urheilua täältä kotisuomesta, eikä kaikkea varten tarvitse aina matkustaa paikan päälle.”

Kokonaisuudessaan voi varmastikin todeta, että ihmiset ovat ympäristöasioiden suhteen tänä päivänä hyvinkin valveutuneita ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Paljon on kuitenkin vielä Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKen ja muiden yhteisöjen ja kansalaisten tehtävä, jotta vuonna 2050 jalkapalloa voidaan pelata siedettävissä olosuhteissa. Ilman muutoksia, trooppiset maat ovat keskilämpötilaltaan nousemassa sellaiselle tasolle, ettei kouluaikana pysty pelaamaan jalkapalloa ulkona. Myös muu koululiikunta on kyseenalaista. Ehkä myös Suomessa…

Teksti: Yvonne Koch ja Ari Koivu/LiiKe

Kuvat: Yvonne Koch