Porissa järjestettävä SuomiAreena pidetään tänä vuonna jo kesäkuussa! Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe järjestää Porin puuvillan lavalla keskustelutilaisuuden keskiviikkona 28.6. klo 10–10.45. Kolmen vartin ajan keskustelun aiheena on ”Liikkumalla kestävämpi tulevaisuus”.

LiiKen paneelin juontaa toimittaja Janne Hopsu ja siihen osallistuu neljä eri alojen toimijaa keskustelemaan tästä tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto, toimittaja Tero Karhu sekä jalkapalloilija Nora Heroum.

LiiKen toiminnanjohtaja Ari Koivu ja LiiKen hallituksen puheenjohtaja, FitComm Oy:n toimitusjohtaja Riikka Rantakari alustavat aiheesta.

Esitimme SuomiAreenan panelisteillemme visaisia kysymyksiä tulevaa keskustelua koskien.

Näin LiiKen kysymyksiin vastasi Ari Koivu, Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKen toiminnanjohtaja.

1. Liikkumalla kestävää kehitystä, mutta mitä liikunta ja kestävä kehitys itsessään sinulle merkitsee?

Liikunta on iso osa sosiaalisuutta. Pelaan erilaisissa joukkueissa pääasiassa pallopelejä, mutta tulee kuntoiltua yksinkin. Raittius- ja Urheiluseura Zoom, salibandyjoukkue XL ja monet muut tiimit ovat täynnä huikeita ihmisiä, joilta oppii kaikenlaista uutta elämän melskeestä. Liikunta on avannut minulle monia ovia eri foorumeihin ja tuonut myös yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi Tansaniassa olen saanut parhaita ystäviä lentopallokentältä. Jos menee mihin tahansa Afrikassa pallo kainalossa, on sinulla heti kymmeniä ystäviä, jotka haluavat pelata kanssasi. Siitä se sosiaalisuus lähtee liikkeelle.

Itse pyrin pyöräilemään töihin mahdollisimman paljon, matkaa tulee kolmisen varttia, joten siinä ehtii polttamaan pari kaloriakin. Maisemat vaihtuvat eri tavalla kuin junassa tai autossa istuen.

Olen tehnyt liikuntaa ja kehitystä lähes 30 vuotta ja huomannut, miten tärkeä osa liikunta on kehittyvien maiden lasten elämässä. Olemme liittäneet liikunnan oppituntien ja kerhojen yhteyteen mm. koulunkäynnin mielekkyyttä, tasa-arvoa, terveyskasvatusta, seksuaalisuus- ja lisääntymiskasvatusta sekä luoneet myös vammaisille puitteita ottaa osaa yhteiskunnalliseen liikuntatoimintaan. Koulumenestys on kehittynyt, poissaolot vähentyneet ja tasa-arvo lisääntynyt. Teiniraskauksia ja -avioliittoja saadaan vähennettyä liikunnan ja urheilun avulla tehdyllä terveyskasvatuksella. Kaikilla pitää olla unelmia ja liikunnan avulla niitä ajatuksia voidaan vahvistaa.

2. Liikunta ja urheilu ovat politisoituneet voimakkaasti. Miten politiikka voisi vaikuttaa kestävämpään ja pysyvämpään liikuntaan?

Kehittyvissä maissa koetaan liikunta enimmäkseen urheiluna ja kilpailuvietti on kova. Koulujoukkueet saavat mainetta ja monella pelaajalla on mielessä pääsy maa- tai seurajoukkueeseen. Kehittyvien maiden poliitikkojen pitäisi huomata enemmän liikunnan sosiaaliset vaikutukset kouluissa. Koululiikunta tulisi olla pakollisena oppiaineena kaikissa kouluissa.

Diabetes ja verenkiertoon liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet kaupungistumisen edetessä myös kehittyvissä maissa voimakkaasti. Monet työläiset istuvat 2-3 tuntia bussissa suuntaansa matkallaan työpaikalle ja kotiin palattuaan on jo pimeä. Liikunnan harrastamiseen jää vain vähän aikaa ja työpoissaolot sairauksien takia vain lisääntyvät. Poliitikkojen pitäisi määrätä työpaikoille kuntoiluhetkiä, joihin voi osallistua yksin tai ryhmissä. Samoin terveellinen ruoka tulisi ottaa mukaan koulujen ja työpaikkojen päivittäiseen toimintaan.

3. Liikuntamatkailu on koronan jälkeen kasvanut ja se tuottaa kymmenien miljoonien eurojen tuotot. Miten sitä mielestäsi pitäisi kehittää vastuullisempaan suuntaan?

Koen liikuntamatkailun enemmän harrastamisena tai johonkin tapahtumaan osallistumisena, en niinkään urheilun katsojamatkana. Mielestäni lähes kaikki liikuntamatkailu on ihmiselle hyvästä, Kilimanjarolle vaeltaminen tai syvänmeren sukellukset tuottavat vahvaa mielihyvää ja jättävät valuuttaa kohdemaahan. Ympäristöä ja kulttuuria sekä tapoja pitää kuitenkin kunnioittaa.

Matkustaminen tuottaa hiilipäästöjä ja näitä pitää kompensoida. Esimerkiksi lento Tansaniaan vaatii 49 puun istuttamisen kompensaationa. Jos istuttaa 100 puuta paikallisten koululaisten kanssa matkan aikana, oppivat he myös ympäristön suojelemisen merkitystä ja voivat opettaa vieraille, mitä metsät heille merkitsevät. Jotta matkailusta tulee vastuullista, pitää matkustaa harvemmin, olla paikan päällä pidempään ja kunnioittaa luontoa ja toisten tapoja. Ilmaston lämmetessä ovat tropiikissa asuvat ensimmäisiä, jotka siitä kärsivät. Jos emme saa ilmaston muutosta kuriin, tropiikin keskilämpötilat nousevat kohti 40 astetta. Sitten on jo liian myöhäistä muuttaa kurssia – elinkelvoton ympäristö saa ihmiset muuttamaan muualle. Ja se kansanvaellus ei todellakaan tule olemaan pieni.

4. Liikuntapaikkarakentaminen ja paikalle saapuminen kuormittavat luontoa voimakkaasti. Miten urheilu- tai liikuntatapahtumiin pitäisi suhtautua tulevaisuudessa?

Olisi hyvä, että kisoja järjestettäisiin paikoissa, joissa on varmuudella todettu rakennelmien hyötykäyttö myös tulevaisuudessa. Uusien rakennusten ja stadioneiden rakentamista tulisi välttää ja käyttää jo olemassa olevia. Kaikki vesi ja materiaalit tulisi kierrättää ja käyttää uudelleen. Ekosähköä tulee suosia.

Suurten massojen liikuttaminen rasittaa ympäristöä, joten erilaisia kompensaatiomenetelmiä tulisi kehittää. Talvilajien kisat tulee järjestää talvisissa maissa ja kesäkisat sopivan lämpimissä maissa ja sopivaan aikaan vuodesta.

5. Jos LiiKellä olisi kaikki valta maailmassa, miten sinun mielestäsi sen pitäisi osallistua kestävän kehityksen, koulutuksen ja terveyden edistämisen maailmanlaajuiseen ”liikkeeseen”?

LiiKe tekisi kestävän kehityksen koulumateriaalit ja iskostaisi kaikkien päähän jo koulussa, että vain kestävällä kulutuksella voimme päästä kunnialla maaliin tällä pallolla. Suomen ylikulutuspäivä tänä vuonna taisi olla 31. maaliskuuta ja maailman vastaava on 2. elokuuta. Voi meitä…

Koululiikunta olisi mielekästä ja kaikille jäisi fiilis, että haluan harrastaa liikuntaa koko elämäni. Kaikille tytöille, pojille ja erityisryhmille löytyisi paikka kivassa koulussa ja sinne olisi turvallista tulla ja siellä olisi kiva opiskella ja harrastaa.

Terveelliset elämäntavat tulisi tutuiksi jo kotona ja päiväkodissa, ja kaikki olisivat ylpeitä omasta itsestään ja omana itsenään.

Teksti: Ari Koivu