Lahjoita tyttöjen liikuntaan Tansaniassa

Rakennetaan tansanialaisille tytöille turvallinen paikka opiskella Itajan kylässä Tansaniassa

Monet tytöistä kokevat pitkällä koulumatkalla mm. ahdistelua ja epämiellyttävää käytöstä. Asennekasvatus on tärkeää, mutta niin on myös tyttöjen asuntolan rakentaminen Itajan kylään. Ole osa kehitystä ja tue tyttöjen asuntolan rakentamista!itajan-asuntola-ja-tytot

Mikä LiiKe?

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe on suomalainen kansalaisjärjestö, joka on tehnyt kehitysyhteistyötä liikunnan kautta jo vuodesta 2001 saakka.
Järjestö käyttää liikuntaa päävälineenä kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissaan.

Järjestö pyrkii lisäämään koulussa käyvien lasten lukumäärää liikunnan avulla. Tansaniassa LiiKe on toiminut jo lähes 15 vuotta. LiiKe järjestää seminaareja, liikuntapäiviä ja terveyskasvatusta sekä kouluttaa liikunnanopettajia ja pyörittää useita kehitysyhteistyöhankkeita Tansaniassa.

Instagram-text-logo
Twitter_white

FACEBOOK

Suomalaiset kehitysjärjestöt auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman hauraimmilla alueilla – heitä, joita muu apu ei tavoita. Apu menee perille ja kehitystä tapahtuu yhteisö kerrallaan.
Kehitysjärjestöt ovat läsnä ihmisten arjessa joko itse tai paikallisten kumppaneidensa kautta, jotka ovat kriisitilanteessa paikalla ensimmäisenä. Järjestöt tuntevat ihmisten ja yhteisöjen haasteet ja kehittävät niihin ratkaisuja yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Kehitysjärjestöt vahvistavat ihmisiä ja yhteisöjä auttamaan itse itseään. Työn tuloksena ihmiset saavat uusia koulutuksen, työn ja toimeentulon mahdollisuuksia ja pystyvät näin elättämään perheensä, tarjoamaan lapsilleen pääsyn kouluun ja jatkamaan elämäänsä omalla kotiseudullaan. Köyhyyden kierre ja jatkuvan ulkopuolisen tuen tarve katkaistaan.
Investointi kehitysrahoitukseen on investointi vakaampaan tulevaisuuteen. Covid-19-pandemialla on valtavat vaikutukset muun muassa talouteen, sosiaaliseen kehitykseen, tasa-arvoon, ruoan tuotantoon ja koulutukseen erityisesti maailman kaikkein köyhimmillä ja epävakaimmilla alueilla. Jo valmiiksi heikko turvallisuus ja yhteiskuntarauha horjuvat, mikä heijastuu entistä suurempina uhkina muihin maihin, myös Suomeen. Järjestöillä on monipuolista ja tunnustettua osaamista tukea ihmisiä katastrofitilanteissa, kuten Covid-19-pandemiasta tai ilmastonmuutoksesta selviytymisessä, paikallisten ratkaisujen löytämisessä ja tilanteen vakauttamisessa.
Olemme toisistamme riippuvaisia − globaalin vastuun osoittaminen on myös Suomen ja suomalaisten etu. Elämme äärimmäisen eriarvoisuuden maailmassa, jossa ihmisarvoisen elämän edellytykset edelleen puuttuvat miljoonilta ihmisiltä. Suomi on pienenä, vientivetoisena taloutena myös itse hyvin riippuvainen kansainvälisestä tilanteesta. Covid-19-pandemia on osoittanut, että talouden pysähtyessä jossain päin maailmaa, koko muun maailman toiminta häiriintyy. Toimintamme vaikutukset ulottuvat pitkälle maamme rajojen ulkopuolelle. Maailman haasteet ovat myös Suomen haasteita, ja meillä on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli yhteisten ongelmien ratkaisemisessa. Globaalin vastuun kantaminen edellyttää oikeudenmukaisuutta: Suomen on varmistettava toiminnallaan myös muiden mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja sitä kautta turvallisuuteen ja rauhaan.
Suomalainen elinkeinoelämä tarvitsee kasvun mahdollisuuksia ja kehittyvät maat voivat niitä tarjota. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö rakentaa hyviä suhteita ja pohjaa myös kaupalliselle yhteistyölle. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat samalla investointeja myös Suomen omaan kansainväliseen asemaan. Hätätilanteessa annettu apu muistetaan – samoin hätätilanteessa poisvedetty apu. Myös Suomi sai sotien jälkeen kehitysapua, joka auttoi meitä pääsemään jaloillemme ja kehittämään yhteiskuntaamme nopeasti.
... Lue lisääPiilota

Katso Facebookissa

Suomalaiset kehitysjärjestöt auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman hauraimmilla alueilla – heitä, joita muu apu ei tavoita. Apu menee perille ja kehitystä tapahtuu yhteisö kerrallaan.
Kehitysjärjestöt ovat läsnä ihmisten arjessa joko itse tai paikallisten kumppaneidensa kautta, jotka ovat kriisitilanteessa paikalla ensimmäisenä. Järjestöt tuntevat ihmisten ja yhteisöjen haasteet ja kehittävät niihin ratkaisuja yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Kehitysjärjestöt vahvistavat ihmisiä ja yhteisöjä auttamaan itse itseään. Työn tuloksena ihmiset saavat uusia koulutuksen, työn ja toimeentulon mahdollisuuksia ja pystyvät näin elättämään perheensä, tarjoamaan lapsilleen pääsyn kouluun ja jatkamaan elämäänsä omalla kotiseudullaan. Köyhyyden kierre ja jatkuvan ulkopuolisen tuen tarve katkaistaan.
Investointi kehitysrahoitukseen on investointi vakaampaan tulevaisuuteen. Covid-19-pandemialla on valtavat vaikutukset muun muassa talouteen, sosiaaliseen kehitykseen, tasa-arvoon, ruoan tuotantoon ja koulutukseen erityisesti maailman kaikkein köyhimmillä ja epävakaimmilla alueilla. Jo valmiiksi heikko turvallisuus ja yhteiskuntarauha horjuvat, mikä heijastuu entistä suurempina uhkina muihin maihin, myös Suomeen. Järjestöillä on monipuolista ja tunnustettua osaamista tukea ihmisiä katastrofitilanteissa, kuten Covid-19-pandemiasta tai ilmastonmuutoksesta selviytymisessä, paikallisten ratkaisujen löytämisessä ja tilanteen vakauttamisessa.
Olemme toisistamme riippuvaisia − globaalin vastuun osoittaminen on myös Suomen ja suomalaisten etu. Elämme äärimmäisen eriarvoisuuden maailmassa, jossa ihmisarvoisen elämän edellytykset edelleen puuttuvat miljoonilta ihmisiltä. Suomi on pienenä, vientivetoisena taloutena myös itse hyvin riippuvainen kansainvälisestä tilanteesta. Covid-19-pandemia on osoittanut, että talouden pysähtyessä jossain päin maailmaa, koko muun maailman toiminta häiriintyy. Toimintamme vaikutukset ulottuvat pitkälle maamme rajojen ulkopuolelle. Maailman haasteet ovat myös Suomen haasteita, ja meillä on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli yhteisten ongelmien ratkaisemisessa. Globaalin vastuun kantaminen edellyttää oikeudenmukaisuutta: Suomen on varmistettava toiminnallaan myös muiden mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja sitä kautta turvallisuuteen ja rauhaan.
Suomalainen elinkeinoelämä tarvitsee kasvun mahdollisuuksia ja kehittyvät maat voivat niitä tarjota. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö rakentaa hyviä suhteita ja pohjaa myös kaupalliselle yhteistyölle. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat samalla investointeja myös Suomen omaan kansainväliseen asemaan. Hätätilanteessa annettu apu muistetaan – samoin hätätilanteessa poisvedetty apu. Myös Suomi sai sotien jälkeen kehitysapua, joka auttoi meitä pääsemään jaloillemme ja kehittämään yhteiskuntaamme nopeasti.

#muutosvoimaa #kehitystulos
... Lue lisääPiilota

Katso Facebookissa

6 päivää sitten

LiiKe - Sports & Development

Mikä sen hienompaa kuin harrastaa ja leikkiä yhdessä hyvien ystävien kanssa - vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. FC Vito Tanzania puhuu suahilia ja Euran Pallo suomalaista länsirannikon murretta. Mutta liikunta on yhteinen, globaali kieli! ... Lue lisääPiilota

Katso Facebookissa

Tukijamme

Amer Sports
Wärtsilä
Koka