Hyppää sisältöön
Uutiset
Kohti SuomiAreenaa - Riikka Rantakari korostaa tiedon lisäämisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen hillinnässä
23.6.2022
Uutisarkisto
Näytä lisää...

Porissa järjestettävä SuomiAreena lähestyy hyvää vauhtia. LiiKe järjestää keskustelutilaisuuden maanantaina 11.7. klo 13. Kolmen vartin ajan keskustelun aiheena on “Missä liikut, kun ulkona on +50?”. Keskusteluun saapuu kuusi eri alojen toimijaa keskustelemaan tästä tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta. Ennen SuomiAreenaa esitimme panelisteillemme visaisia kysymyksiä tulevaa keskustelua koskien. Ensimmäisenä kiperiin kysymyksiimme pääsi vastaamaan Riikka Rantakari Fitcomm:lta.

 

Missä liikut, kun ulkona on +50? 

 

Vastaus on selkeä, ei ulkona. Vaikka varjoon pääsisikin se ei auta, sillä ilman lämpötila on yksinkertaisesti liian suuri. Ainoa mahdollisuus olisi liikkua ulkona vain vedessä, mutta kohonneen ilman lämpötilan vuoksi myös vesien lämpötilat nousevat. Jos ilman lämpötilan kohoamisesta johtuvan kuivuuden vuoksi vettä on enää edes jäljellä. Vesien lämpeneminen aiheuttaa myös vesien saastumista, joten uiminen ei välttämättä ole kovin turvallista. Vähissä on siis paikat.

 

Sisällä liikkuminenkin on mahdollista vain ilmastoiduissa sisätiloissa. Sisäliikuntapaikkojen ilmastointi vaatii tietysti energiaa. Sitten kysymykseksi nousee, että miten sitä energiaa tuotetaan niin, ettei se kuormita ilmastoa lisää ja edistä ilmastonmuutosta entisestään.

 

Monissa maissa ilmastoitujen sisäliikuntapaikkojen toteuttaminen ei ole mahdollista tai järkevää. Tällöin maat ja niiden asukkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan.

 

Mitä liikunta/urheilumaailma voi tehdä, ettei olisi +50 oven takana jo pian?

 

Todella paljon. Keskeinen asia on tiedon lisääminen ja asennekasvatus. Liitoilla ja muilla toimijoilla on iso merkitys varsinkin lasten, mutta myös aikuisten asennekasvatuksessa.

Ilmaston lämpeneminen ei ole vain meidän sukupolvemme ongelma. On tärkeää, että tulevaisuuden tekijät, tämänhetkinen nuoriso, oppii tiedot ja taidot, joilla hillitä ilmastonmuutosta. Harrastukset ovat oiva paikka opettaa näitä taitoja, sillä niihin mennään vapaaehtoisesti, joten viestiin suhtaudutaan usein paremmin kuin esimerkiksi koulussa.

 

Seurat, liitot ja muut toimijat ovat myös vastuussa minkälaisia liikuntapaikkoja rakennetaan esimerkiksi energiatehokkuutensa puolesta.

 

Kilpailukalentereiden rakentamisella voidaan vaikuttaa paljon siihen, miten paljon urheilijoiden täytyy matkustaa ja miten kilpailuiden toteuttaminen olisi mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavaa. On myös tarpeellista miettiä, onko kilpailuita järkevää viedä tiettyihin olosuhteisiin, jotka eivät kyseiseen kilpailemiseen välttämättä sovellu.

 

Ihmisten kannustaminen liikkumaan ja pitämään itsestään huolta on erityisen tärkeää. Kun ihmiset liikkuvat ja pitävät itsestään huolta, sairauksien riskit ja määrät vähenevät ja tätä kautta myös terveydenhuollon sekä ympäristön kuorma pienenee.

 

Myös yksittäisillä urheilijoilla on myös suuri vastuu. He ovat idoleita ja sitä myöten myös esimerkkejä.

 

Mikä vastuu liikuntapaikkarakentajilla ja -suunnittelijoilla on?

 

Vastuu on suuri. Esimerkkinä jäähallit. Halleista tulisi rakentaa mahdollisimman energiatehokkaita sekä niissä tulisi saada käyttöaste mahdollisimman suureksi. Täytyy myös miettiä, kuinka kannattavaa on rakentaa jäähalleja maihin, joissa lämpötilat ovat jo nyt korkeat.

 

Jalkapallokenttien ja toki muidenkin kenttien kohdalla täytyy miettiä, onko järkevää rakentaa kenttiä paikkoihin, joissa eroosio on jo valmiiksi suuri ja kenttiä varten joudutaan kaatamaan entistä enemmän puita. Koska meren pinta nousee jatkuvasti, ei liian lähelle merenrantaa ole myöskään järkevää rakentaa.

 

Isoilla järjestöillä, kuten FIFA ja Olympiakomitea, todella merkittävä rooli liikuntapaikkojen rakentamisessa. Järjestöjen tulisi kiinnittää huomiota siihen missä kisat järjestetään. Nyt Qatarissa järjestetään jalkapallon MM-kisat. Aavikolle rakennetaan jalkapallokenttiä, joiden rakentaminen on vaatinut jo valtavan määrän ihmishenkiä, ja joita kukaan ei tule koskaan kisojen jälkeen käyttämään. Se on myös siltä kantilta vastuutonta, että vaikka kaikki stadionit ovat ilmastoituja, tulee peliolosuhteet silti olemaan kamalat.

 

On myös syytä pohtia, kuinka kannattavaa olympialaisissa on kasvattaa lajimäärää. Tämä vaatii aina lisää suorituspaikkoja. Nyt vanhat kisapaikat rapistuvat tyhjinä ja käyttämättöminä kun uusia rakennetaan joka olympialaisiin. Vanhaa infraa voisi hyvin hyödyntää, eikä aina rakentaa uutta.

 

Mitä sinä aiot tehdä, ettei +50 kolkuttele ovellasi?

 

Pyrin tekemään jokapäiväisessä arjessaan ratkaisuita, jotka kuormittavat ilmastoa mahdollisimman vähän ja pidän omilla elintavoillani huolta luonnosta. Kiinnitän huomiota ravintoon, liikkumiseen sekä terveyteen.

 

Myös muiden ihmisten tietotason lisääminen on tärkeässä roolissa. Pyrin tuomaan omaan lähipiiriin perheelle, valmennettaville sekä yhdistyksille ohjeistusta ja ajatusta siitä, miten tukea luontoa.

 

Työni kautta autan yrityksiä ja järjestöjä huomioimaan ilmaston kuormittavuuden.

 

Ei ole helppoa, mutta yritys on kova.

 

Teksti: Yvonne Koch

“Vieläkö Helsingissä pääsee hiihtämään vuonna 2050?”, kyselee Riikka Rantakari.