Porissa tänä vuonna järjestettävässä SuomiAreenassa saatiin tänään hyvät ja hedelmälliset mietiskelyt aikaan useamman eri alan ammattilaisen kanssa. Keskustelussa ‘Missä liikut, kun ulkona on +50?’ olivat mukana Ari Koivu, Riikka Rantakari, Niklas Kaskeala, Leo-Pekka Tähti, Esa-Pekka Mattila, Sari Laine sekä juontaja Janne Hopsu. Tapahtuma on myös katsottavissa striimistä.

Ilmaston lämpeneminen koskettaa myös suomalaisia

Keskustelun aloitti video, jossa afrikkalaiset ihmiset kertoivat missä he liikkuisivat, mikäli lämpöä olisi +50 astetta. Keskustelijat olivat haastateltujen kanssa samaa mieltä siitä, että tuskin missään muualla kuin sisällä. Kun ilmat lämpenevät vedet lämpenevät samalla, jolloin myös vedessä liikkumisesta tulee mahdotonta. Vedet myös saastuvat lämpenemisestä johtuen erittäin nopeasti, joten myös juomakelpoisen veden määrä vähenee.

Juomakelpoisen veden sekä ilmaston lämpeneminen pakottaa ihmiset muuttamaan paikkoihin, joissa olosuhteet liikuntaan, urheiluun ja ylipäänsä elämään ovat paremmat.

Monille kehitysmaissa asuville ihmisille urheilun aloittaminen on mahdollisuus elättää itsensä. Kaikki toiminta ja aika investoidaan siihen, että urheilulla saavutetaan tietynlainen elintaso.

Vaikka +50 ei todennäköisesti ole Suomessa realismia ei se tarkoita sitä, että ongelma ei olisi todellinen myös suomalaisille. Talvien lyhentyminen ja lämpeneminen ovat kuitenkin Suomessa haasteellisia, olemmehan suurta urheilukansaa.

“Suomessa liikuntaidentiteetti muuttuu, kun lapset eivät pääse etelässä talvisin hiihtämään tai luistelemaan”, Niklas Kaskeala Protect Our Winters -järjestöstä avaa talvien lämpenemisen ongelmia.

Urheilupaikkojen rakentajilla suuri vastuu

Kun kaikki liikunta siirtyy sisälle, tulee kiinnittää huomiota siihen minkälaisia ja minne liikuntapaikkoja rakennetaan. Tärkeässä roolissa siinä, miten liikunta voi vaikuttaa päästöihin on liikuntapaikkojen rakentaminen. Kaikki keskustelijat nostivat esiin, kuinka tärkeää on, että liikuntapaikat rakennetaan alueille, mihin ihmiset pääsisivät julkisilla kulkuneuvoilla tai lihasvoimaa käyttämällä eli kävellen tai pyörällä. Vuosittain Suomessa liikuntapaikkoihin matkustetaan 1,4 miljoonaa kilometriä, mikä on melkein kolme kertaa maailman ympäri.

“Hiilineutraali Honka-hankkeessa selvitimme, että suurin osa seuramme päästöistä tulee nimenomaan harrastuksiin matkustamisesta”, Tapiolan Hongan Hiilineutraali Honka-hankkeessa mukana oleva Sari Laine kertoo.

Kaikki keskustelijat olivat myös siitä yhtä mieltä, että kun uutta rakennetaan, se tulee aina rakentaa tarpeeseen ja energiatehokkaasti. Myös tilojen käyttöasteen tulee olla suuri, jotta energiaa ei tarvitse kuluttaa tyhjien hallien viilentämiseen.

Urheilijat, seurat sekä organisaatiot esikuvina ja valistajina

Suuret urheiluorganisaatiot voivat vaikuttaa suuresti urheilun ja liikunnan tuottamiin päästöihin. Isoja urheilukilpailuja kuten Olympialaisia ja jalkapallon MM-kilpailuja jaettaessa pystyttäisiin tekemään ympäristön kannalta paljon viisaampia päätöksiä, kun nyt.

“Siinä ei ole mitään järkeä, että olympialaiset vaan paisuu koko ajan”, toteaa paraurheilija Leo-Pekka Tähti. Tästä kaikki keskustelijat olivat samaa mieltä.

Kun olympialaiset jaetaan joka kerta uuteen paikkaan, joudutaan rakentamaan kaikki alusta asti ja kisojen jälkeen suorituspaikat jäävät käyttämättä. Vanhaa infraa tulisi hyödyntää paljon enemmän.

Urheilijat ovat suuri vaikuttajaryhmä, joilla on valtava määrä seuraajia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Omalla esimerkillään sekä valistustyöllään urheilijat voivat saada paljon hyvää aikaan.

Kaikki puhujat korostivat pieniä valintoja, joita meistä jokainen voi tehdä, jotta +50 ei olisi todellisuutta jo hyvin pian. Haaste on julistettu ja nyt tarvitaan todellisia toimia, jotta liikunta voi jatkua niin tropiikissa, kuin pohjoisen vuorilla.

Teksti: Yvonne Koch/LiiKe

Kuvat: Yvonne Koch/LiiKe