SuomiAreena pidetään tänä vuonna jo kesäkuussa! Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe järjestää Porin puuvillan lavalla keskustelutilaisuuden keskiviikkona 28.6. klo 10–10.45. Kolmen vartin ajan keskustelun aiheena on ”Liikkumalla kestävämpi tulevaisuus”.

LiiKen paneelin juontaa toimittaja Janne Hopsu ja siihen osallistuu neljä eri alojen toimijaa keskustelemaan tästä tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto, toimittaja Tero Karhu sekä jalkapalloilija Nora Heroum.

LiiKen toiminnanjohtaja Ari Koivu ja LiiKen hallituksen puheenjohtaja, FitComm Oy:n toimitusjohtaja Riikka Rantakari alustavat aiheesta.

Esitimme SuomiAreenan panelisteillemme visaisia kysymyksiä tulevaa keskustelua koskien.

Näin LiiKen kysymyksiin vastasi Riikka Rantakari, FitComm Oy:n toimitusjohtaja ja LiiKe ry:n hallituksen puheenjohtaja.

1. Liikkumalla kestävää kehitystä, mutta mitä liikunta ja kestävä kehitys itsessään sinulle merkitsee?

Liikunta ja kestävä kehitys ovat minulle sydämen asioita: kestävää kehitystä ja vastuullisuustyötä teen työkseni ja liikunta on keskeinen osa omaa elämää. Liikkuminen on ihmiselle elinehto; ihminen on luotu liikkumaan, se on hyvinvoinnin peruspilari ja ihmisoikeus. Liikunnan avulla voi myös nauttia elämästä, haastaa itseään, se on vuorovaikutusta toisten kanssa ja myös hyvä mahdollisuus reflektoida elämää yksinkin.

Kestävä kehitys ja sen mukaan eläminen on hyvän tämän päivän ja paremman huomisen turvaamista. Se on hyvinvoivan yhteiskunnan ja onnellisen elämän edellytys. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan eläminen tarkoittaa, että voimme huomioida nykyhetken tarpeet on unohtamatta tulevien sukupolvien oikeutta ja mahdollisuutta tyydyttää omansa. Meidän tulee elää maapallon kantokyvyn rajat huomioiden sekä muita ihmisiä kunnioittaen. Näin voimme osoittaa kiitollisuutta elämästä, jonka olemme saaneet.

2. Liikunta ja urheilu ovat politisoituneet voimakkaasti. Miten politiikka voisi vaikuttaa kestävämpään ja pysyvämpään liikuntaan?

Poliittisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus sekä paikallisesti että globaalisti. Esimerkiksi suomalaisten vähäisen fyysisen aktiivisuuden haasteiden ratkaisuun tarvitaan isoja poliittisia ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Liikkumisen tukeminen pitäisi olla poliittisen päätöksenteon ytimessä. Liikunnan myönteisillä vaikutuksilla voidaan alentaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannuksia. Tuore hallitusohjelma huomioi liikunnan merkityksen, mikä ilahduttaa, mutta kokonaisuudessaan resursseja tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomen tulisi tukea myös kehittyvien maiden liikuntapolitiikkaa ja -mahdollisuuksia.

Urheilu, liikunta ja politiikka ovat vahvasti toisiinsa kietoutuneita. Poliittisesti liikkuminen tulisi nähdä ihmisoikeutena, mikä ohjaa päätöksiä: liikunnan tulisi olla tasa-arvoisesti saavutettavissa. Poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi myös näyttää liikunnallisen elämäntavan mallia!

3. Liikuntamatkailu on koronan jälkeen kasvanut ja se tuottaa kymmenien miljoonien eurojen tuotot. Miten sitä mielestäsi pitäisi kehittää vastuullisempaan suuntaan?

Asia on kaksijakoinen: toisaalta matkustaminen ja eri kulttuureihin tutustuminen avartaa maailmankatsomusta, tapahtumat antavat voimakkaita yhteisöllisyyden kokemuksia ja yhteenkuulumisen tunne taas tukee hyvinvointia. Toisaalta tapahtumien ja matkustamisen ympäristöjalanjälki on suuri, eikä ihmisten käyttäytyminen ole aina vastuullista isoissa tapahtumissa.

Kansainvälisillä organisaatioilla on iso rooli tapahtumien ja matkailun suunnittelussa ja järjestämisessä, mutta myös yksilöiden on pohdittava miten matkailee ja minkälaisia valintoja tekee kohteissa.

4. Liikuntapaikkarakentaminen ja paikalle saapuminen kuormittavat luontoa voimakkaasti. Miten urheilu- tai liikuntatapahtumiin pitäisi suhtautua tulevaisuudessa?

Taas ollaan hyvin monitasoisen asian parissa, jota voi lähestyä paikallisen tai kansainvälisen tason kautta: kansainvälisillä katto-organisaatioilla on merkittävä rooli suunnittelussa ja päätöksenteossa. Viimeaikainen kehityskulku on arveluttava, jos ajatellaan lähiaikojen kansainvälisiin urheilutapahtumiin liittyviä valintoja.

Paikallisesti on ajateltava esimerkiksi sitä, mihin kannattaa rakentaa. Talviurheilun kohdalla on varmistettava esimerkiksi jäähallien ja hiihtolatujen käyttöaste, hyvät liikenneyhteydet – tai esimerkiksi kannattaako ollenkaan rakentaa, jos maan keskilämpötila on + 15 astetta. Toisaalta esimerkiksi uimahallien rakentamista puoltaa se, että uimataito on merkittävä selviytymistaito.

Olympialaisten kohdalla on monta ratkottavaa asiaa kestävyyden kannalta: esimerkiksi mikä lajimäärä tulevaisuudessa on kestävän kehityksen mukaista. Myös LiiKen on mietittävä, mihin esimerkiksi jalkapallokenttiä rakennetaan, koska kenttien rakentaminen voi osaltaan kiihdyttää eroosiota.

5. Jos LiiKellä olisi kaikki valta maailmassa, miten sinun mielestäsi sen pitäisi osallistua kestävän kehityksen, koulutuksen ja terveyden edistämisen maailmanlaajuiseen ”liikkeeseen”?

Jos resurssit olisivat rajattomat, Liike valvoisi ihmisoikeuksien toteutumista niin, että kaikille sukupuoleen, etniseen tai kansalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon… tai mihinkään katsomatta olisi yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja liikuntaan. Kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa turvallisesti ja itseään toteuttaen. LiiKe tukisi ja toteuttaisi kestävää ja tasa-arvoista koulutusta sekä positiivisen koulutusketjun toteutumista.

LiiKe siis toisin sanoen osaltaan varmistaisi, että kaikki voisivat elää ihmisarvoista ja luontoa arvostavaa elämää.

Teksti: Katja Arpalo