Liikunnan globaalikasvatus

“Sport is increasingly recognized as an important tool in helping the United Nations achieve its objectives, in particular the Millennium Development Goals. By including sport in development and peace programmes in a more systematic way, the United Nations can make full use of this cost-efficient tool to help us create a better world.”

(Ban Ki-Moon, 2012)

Globaalikasvatuksen eri osa-alueet (kuten ihmisoikeus- ja terveyskasvatus) linkittyvät monin tavoin toisiinsa ja liikunta on toimiva tapa yhdistää useampi kasvatusalue luontevasti samanaikaiseen tarkasteluun. Liikunnan avulla tieto ja toiminnallisuus yhdistyvät luonnollisella ja hauskalla tavalla, jolloin vaikeat ja monimutkaisetkin aiheet ja ongelmat voidaan tuoda lähemmäksi tiettyä kohderyhmää heille sopivalla tavalla.

Liikunta on toimiva ja erilainen keino herättää ihmisten kiinnostusta globaaleihin asioihin ja kysymyksiin. Kynnys osallistua on yleensä matala, ja liikuntatapahtumat saattavat kiinnostaa myös sellaisia kohderyhmiä, jotka eivät ole ennalta kiinnostuneita globaaleista kysymyksistä. Liikunta tarjoaa elämyksiä ja herättää tunteita. Niiden kautta voi jäädä vahvempi muistijälki ja kipinä, joka aktivoi myöhemmin muuhunkin toimintaan globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

Liikunta ja globaalikasvatus voidaan nähdä suhteessa toisiinsa kahdella eri tavalla: välineenä ja väylänä. Liikunnan ja urheilun harrastaminen voi jo itsessään kasvattaa terveelliseen, vastuulliseen, suvaitsevaiseen ja tasa-arvoiseen elämäntapaan, jolloin liikunta on ikään kuin yksi väylä näiden tärkeiden asioiden oppimisessa. Esimerkiksi joukkueurheilussa opitaan kunnioittamaan ja arvostamaan niin vastustajaa kuin joukkuetoveriakin, noudattamaan yhteisiä sääntöjä, sekä voittamaan ja häviämään reilun pelin hengessä. Liikunta on elämänkoulua parhaimmillaan ja yhdessä pelaamisen kautta opitut arvot ja asenteet siirtyvät myös muille elämän osa-alueille.

Liikunnan avulla voidaan nostaa esille globaalikasvatuksen lukuisia teemoja, kuten ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus ja luonnonsuojelu. Esimerkiksi tasa-arvo-, kehitys- ja rauhankasvatuksen teemoja ja kysymyksiä voidaan nostaa liikuntatuntien tai -tapahtumien kautta luontevasti esille. Näin liikunta on yksi toiminnallinen väline globaalikasvatuksessa. Eri kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet valmista materiaalia käytettäväksi mm. eri oppitunneille kouluissa erilaisin painotuksin. LiiKen opetusharjoitteet ja materiaalit keskittyvät liikuntaan ja urheiluun, ja ovat käytettävissä niin kouluissa, seuroissa kuin yksityisissä kerhoissa ja kuntosaleilla. Muistathan, että voit muokata harjoitteita ja napata niistä ideoita opetukseen tai käyttää harjoitteita sellaisenaan.

Liikunta on osa laadukasta koulutusta ja yhdistävä tekijä koko elämänmittaiselle oppimiselle. Liikuntaan tulisi olla mahdollisuus jokaisella. Liikunta on myös taloudellisesti hyvä harrastus, sillä se ei välttämättä vaadi suuria rahallisia panostuksia. Esimerkiksi jalkapallon pelaaminen ja yleisurheilu ovat halpoja tapoja urheilla missä päin maailmaa tahansa. Liikunta voi olla parhaimmillaan merkittävä yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen rakentaja, sekä sosiaalisen pääoman tuottaja niin kehittyvissä kuin kehittyneissä maissakin.

Kansainvälisyyskasvatuksen ymmärretään usein harhaanjohtavasti kuuluvan ainoastaan lapsille ja nuorille, jolloin aikuiset ja ikäihmiset unohdetaan ja suljetaan ulkopuolelle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että aikuiset ovat arvo- ja asennekasvatuksen tärkeä kohderyhmä. Itse asiassa nykypäivänä suomalaiset lapset ja nuoret kasvavat ainakin suurimmassa osassa maata luonnollisesti monikulttuurisuuteen kouluissa, päiväkodeissa ja harrastuksissa. Monien vanhempien ja isovanhempien asenteet ja tietämys ovat varmasti tässä mielessä enemmän päivityksen tarpeessa kuin lasten ja nuorten. Siksi olemmekin luoneet materiaalia myös muun muassa aikuisten ryhmäliikuntatunneille käytettäväksi informatiivisten jumppatuntien muodossa.

Liikunta on siis erinomainen väline ja väylä globaalikasvatukseen niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Urheilukentällä tai -katsomossa on helppo tutustua eri kulttuuritaustaisiin ihmisiin yhdessä toimimalla. Suomeen saapuu kasvavassa määrin niin vanhoja kuin nuoriakin ihmisiä maahanmuuttajina. Heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan, kuten myös kantaväestön vastaanottavaisuus ja avoimuus vieraita tapoja kohtaan on usein haasteellista, mutta liikunnalla ja urheilulla voi olla kotouttamisprosessissa merkittävä rooli. Liikunta on elämänkoulua parhaimmillaan ja monia konflikteja voidaan välttää pelikenttien ulkopuolella, kunhan liikunnan kautta opittuja sääntöjä noudatetaan yhdessä toista kunnioittaen ilman erotuomariakin.

Liikunta ja urheilu ovat luonteeltaan toimiva väylä pohtia oikeaa ja väärää, itsekkyyttä, sääntöjen noudattamista, toisen kunnioittamista ja suhdetta omaan kehoon. Liikunta luo toiminnallisena ja vuorovaikutukseen perustuvana ilmiönä erinomaisen mahdollisuuden myös kognitiivisen oppimisen tukemiseen ja monikulttuurisen suvaitsevaisuuden lisäämiseen. Liikunta voi olla ainoita harrastusmahdollisuuksia, joita lapsilla tai nuorilla on elämässään, minkä vuoksi liikunnan rooli lapsen ja nuoren elämässä muodostuu erittäin tärkeäksi. Lapset ja nuoret pääsevät liikunnan kautta purkamaan energiaansa ja toteuttamaan leikkisää, luovaa ja kilpailullista puolta itsestään, toisten kanssa yhdessä toimien ja toisia kunnioittaen. Liikunta on näin ollen kansainvälinen kieli, jota ymmärtävät kaikki. Liikunnan ilo ylittää kulttuuri- ja kielimuurit ja rakentaa siltoja yhteiskunnallisten ja etnisten kuilujen yli. Suomessa monikulttuurista liikuntakasvatusta LiiKen lisäksi tekee muun muassa Liikkukaa! ja Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto Fimu sekä useat lajiliitot.