Terveys ja liikunta

Terveyskasvatus on kokonaisvaltaista ihmisen hyvinvointiin liittyvää kasvatusta. Terveyskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on ennaltaehkäistä erilaisten sairauksien syntyä, sekä edistää ja ylläpitää pitkää elämää ja korkeaa elämänlaatua fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kautta, jotka ovat vahvasti vuorovaikutuksessa keskenään.

Mamat jumpalla terveystietotuokion päätteeksi

Terveyskasvatukseen kuuluu myös tiedottamista muun muassa, kuinka suojautua tartunta- ja virustaudeilta, terveellisestä ravinnosta, puhtaasta vedestä ja hygieniasta sekä erilaisten päihteiden kuten tupakan, alkoholin ja huumeiden vaaroista. Terveyskasvatus on laaja ja vaativa kenttä, jossa tarvitaan suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Toimijoiden yhteistyö ja tiedonjakaminen ovat tärkeä osa terveyskasvatus työtä, jotta totuudenmukaista perustietoa eri aiheista saadaan jaettua eteenpäin. Myös liikunnan ammattilaiset voivat hyvin kertoa esimerkiksi puhtaan veden tärkeydestä tai tupakoinnin aiheuttamista terveys- ja ympäristöriskeistä perustiedon tasolla, vaikka nämä teemat eivät kuuluisikaan omaan ammatti- tai asiantuntijakenttään.

Meillä Suomessa liikunta- ja terveyskasvatus kuuluvat arkisena osana lasten ja nuorten elämään koulussa, harrastuksissa ja kotona. Ne ovat mukana päiväkotien ja peruskoulujen opetussuunnitelmissa. Elämäntyylimme on kuitenkin muuttunut passiivisemmaksi: istumme pidempiä aikoja tietokoneiden, pelikonsolien ja television äärellä. Monet niin kutsutut elintasosairaudet olisivat ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla ja säännöllisellä liikunnalla. Sydän- ja verisuonitaudit tai diabetes eivät ole kuitenkaan vain länsimaiden ongelma, vaan kasvavassa määrin nämä elintasosairaudet lisääntyvät myös kehitysmaissa ympäri maailmaa. Länsimaisten elämäntapojen ja ruokavalion omaksuminen yleisesti maailmassa on aiheuttanut muutoksia ja tuonut mukanaan uusia haasteita.

Elintason kohoamiseen ja ympäristön muutoksiin liittyvät sairaudet, kuten diabetes, sepelvaltimotauti, korkea verenpaine, syöpä, stressi, ja masennus ovat globaalisti kasvavia ongelmia. WHO on arvioinut, että näistä johtuvat kuolemantapaukset tulevat nousemaan jyrkästi vuoteen 2020 mennessä. Edellä mainittujen sairauksien ja ylipainon ehkäisemisessä liikunta on erittäin tehokas väline. Sairauksien ehkäiseminen liikuntaa tukemalla tulee myös kansantaloudellisesti huomattavasti halvemmaksi kuin sairauksien aiheuttamien terveydenhuoltokulujen maksaminen. Vaikutukset, joita yksilö voi aktiivisesti liikkumalla saavuttaa ovat arvokkaita elämänlaadun ja tuottavuuden kohottajia. Terve ja hyväkuntoinen ihminen sietää paremmin henkistä kuormitusta ja stressiä. Fyysinen sekä henkinen jaksaminen ovat liikuntaa harrastavalla paremmat kuin liikuntaa harrastamattomalla. Liikunta myös aktivoi ja innostaa ihmistä tarkastelemaan muita elintapojaan kuten ruokailutottumuksiaan, riittävää lepäämistä ja unenmäärää sekä päihteiden käyttöä. Liikunta kehittää kokonaisvaltaisesti niin kehoa kuin mieltä!

Terveys- ja liikuntakasvatus on tärkeää kaikille ikäryhmille. Eri kehitysvaiheet, iän tuomat rajoitteet ja vaatimukset sekä erityistilanteet, kuten raskausaika tai kuntoutuminen loukkaantumisesta on otettava huomioon liikkumisessa.

Kansainvälinen AIDS-päivä on vuosittain 1. joulukuuta ja terveyden päivää vietetään 7. huhtikuuta. Nämä ajankohdat tarjoavat oivan tilaisuuden käsitellä tartuntatautien aiheuttamia ongelmia ja herättää keskustelua suurien epidemioiden vähentämiseksi liikunnan ja urheilun kautta.