“Jalkapallon pelaamisessa vain mielikuvitus on rajana” sanoo Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe järjestää yhteistyössä SuomiAreenan kanssa keskustelutilaisuuden jalkapallosta ja Kestävästä Kehityksestä Allas Sea Poolilla 15.7.2021 kello 10.00–10.45. Keskustelemassa ovat jalkapalloilija Pyry Soiri, valmentaja Markku Kanerva, Presidentti Tarja Halonen, Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson ja LiiKen puheenjohtaja Ville Kaunisto. Striimattavan tapahtuman juontaa toimittaja Janne Hopsu. LiiKen viestintäharjoittelija Hertta Huovila haastatteli kaikki osallistujat ja kyseli heidän suhteestaan jalkapalloon ja kestävään kehitykseen. Neljäntenä haastateltavana on Palloliiton 1. varapuheenjohtaja ja viiden eri maan jalkapallosarjoissa pelannut Katri Mattsson.

 

Jalkapallo on Katri Mattssonille intohimo, joka on tuonut muun muassa 100 pelattua maaottelua, paljon kokemuksia ympäri maailmaa sekä nykyisen paikan Palloliiton varapuheenjohtajana. Innostus pelaamiseen on lähtenyt jo nuorena, ja siitä on tullut osa Mattssonin kasvua läpi elämän.

“Jalkapalloperheen mukana olen pienestä pitäen saanut kokea iloja ja suruja ja kehittynyt samalla valtavasti ihmisenä. Jalkapallo on opettanut muun muassa päämäärätietoisuutta, paineensietokykyä ja tiimityöskentelytaitoa. ”

Mattsson kokee, että jalkapallolla on annettavaa jokaiselle.

“Jalkapallo antaa sekä onnen että pettymyksen tunteita. Se voi tarjota keinon saavuttaa omia unelmia, mutta myös pakopaikan arjen murheista. Jalkapallo luo vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja sen sosiaalinen puoli voi olla todella voimauttava.

Jalkapallon on myös esimerkiksi tutkitusti todettu vaikuttavan tyttöjen itsetuntoon ja kehonkuvaan jopa positiivisemmin kuin mikään muu laji.”

Mattsson toivookin, että jalkapallosta pääsisi nauttimaan mahdollisimman moni.

“Toivoisin, että joka paikassa kaikki ikään, sukupuoleen, ihonväriin tai erilaisiin fyysisiin ominaisuuksiin katsomatta saisivat pelata jalkapalloa kenenkään kyseenalaistamatta. Jalkapallon pelaamisessa on vain mielikuvitus rajana, sillä kummempia varusteita ei tarvita.”

Valitettavasti jalkapallo ei tällä hetkellä kuitenkaan ole mahdollista kaikille. Mattsson nostaa esiin erityisesti tyttöjen ja naisten mahdollisuuden osallistua jalkapalloon.

“Tietyt kulttuurilliset tai uskonnolliset tekijät voivat vaikuttaa siihen, että jalkapallo rajataan pois tyttöjen ja naisten ulottuvilta. Esimerkiksi Iranissa päästettiin naiset takaisin jalkapallokatsomoihin vasta noin puolitoista vuotta sitten, kymmenien vuosien kiellon jälkeen.”

Mattsson kokee, että tasa-arvoon on alettu viime aikoina panostaa kansainvälisellä tasolla enemmän.

“Asiaan on viime aikoina herätty enemmän, ja tyttöjen osallistumista jalkapalloon on mietitty esimerkiksi FIFAn ja UEFAn tasolla naisten jalkapallon strategioissa. On ollut hyvä huomata, että tällä saralla halutaan mennä eteenpäin ja sitä myös toteutetaan esimerkiksi rahallisin keinoin. Pelkkä kaunis puhe ei riitä. Ja tietenkin täytyy myös muistaa, ettei tähän asiaan löydy yleismaailmallista ratkaisua, vaan pitää tuntea paikalliset erot ja kohderyhmät.”

Toinen Mattssonin mainitsema haaste on jalkapallovarusteiden epäeettinen valmistus.

“Peräänkuuluttaisin valmistajien hankintaprosessien parantamista ja valmistusprosessin kaikkien osien läpinäkyvyyden lisäämistä. Valmistajan tulisi olla tietoinen koko ketjusta aina raaka-aineista alihankkijoiden valmistusprosesseihin.”

Kestävän kehityksen merkitys on konkretisoitunut Mattssonille uudella tavalla tämän tultua äidiksi.

“Totta kai nämä teemat ovat olleet minulle jo aikaisemminkin tärkeitä, mutta kahden pienen lapsen myötä ne ovat saaneet uudella tavalla merkitystä. Tulee mietittyä heidän tulevaisuuttaan ja sitä, minkälaisen maailman haluaa tuleville sukupolville jättää. Tästä näkökulmasta kestävä kehitys on muodostunut vieläkin tärkeämmäksi teemaksi itselleni.”

Mattsson on vakuuttunut siitä, että jalkapalloyhteisöllä on potentiaalia tukea ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita.

“Koen esimerkiksi koulutuksen todella tärkeäksi kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta, sillä se tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Fyysinen aktiivisuus ja oppiminen myös tunnetusti tukevat toisiaan, joten näen paljon mahdollisuuksia jalkapallon ja oppimisen yhdistämisessä. Koulutusta voisi esimerkiksi integroida osaltaan jalkapalloharrastukseen tarjoamalla sen kautta myös tietoisuutta ja valistusta tärkeistä asioista.”

Mattsson kokee, että Suomella ja suomalaisella jalkapalloyhteisöllä on hyvät resurssit toimia esimerkkinä kestävässä kehityksessä.

“Suomi on pitkälle kehittynyt hyvinvointivaltio ja täällä on tietyt perusrakenteet kunnossa. Se mahdollistaa sen, että täällä voidaan käsitellä esimerkiksi tällaisia arvopohjaisia kysymyksiä, sillä kaikki panokset eivät mene enää selviytymiseen.”

Mattsson iloitsee siitä, kuinka paljon monessa asiassa on saatu jo kehitystä aikaan. Esimerkkinä hän mainitsee maajoukkueiden tasa-arvon palkkioasiat, jotka ovat nousseet etenkin viime vuosina esille.

“Tietysti on paljon tehtävää vielä ja maailmahan ei missään vaiheessa ole täydellinen. Mutta paljon eteenpäin ollaan onneksi monessa asiassa jo tultu.”

 

Katri Mattsson Palloliiton kokouksessa

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Hertta Huovila, LiiKe

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email