“Jalkapallo on erottamaton osa kansainvälistä politiikkaa” sanoo MTV:n ulkomaantoimittaja Janne Hopsu

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe järjestää yhteistyössä SuomiAreenan kanssa keskustelutilaisuuden jalkapallosta ja Kestävästä Kehityksestä Allas Sea Poolilla 15.7.2021 kello 10.00–10.45. Keskustelemassa ovat jalkapalloilija Pyry Soiri, valmentaja Markku Kanerva, Presidentti Tarja Halonen, Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson ja LiiKen puheenjohtaja Ville Kaunisto. Striimattavan tapahtuman juontaa toimittaja Janne Hopsu. LiiKen viestintäharjoittelija Hertta Huovila haastatteli kaikki osallistujat ja kyseli heidän suhteestaan jalkapalloon ja kestävään kehitykseen. Toisena haastateltavana on tällä kertaa MTV:n ulkomaantoimittaja ja futiksen B-junnujen suomenmestari Janne Hopsu.

 

MTV:n ulkomaantoimittajana pitkän uran tehnyt Janne Hopsu on intohimoinen journalisti, mutta myös jalkapallofani.

“Minua on hyvin pitkään kiinnostanut jalkapallo paitsi pelillisesti, myös poliittisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Jalkapallo on loputon lähde seurattavaksi. Otteluiden seuraamisen ohella jalkapalloa on äärimmäisen kiehtovaa tarkastella laajemmin yhteiskunnallisesta näkökulmasta.”

Hopsulle on itselleenkin kertynyt kokemusta pallon potkimisesta. Pelaaminen on alkanut 6-7 -vuotiaana pikkupoikana Tikkurilan palloseurassa, ja kantanut hyvällä menestyksellä läpi nuoruusvuosien.

“Jalkapallon kautta olen oppinut ainakin sen, että yksin ei pärjää vaan yhdessä saa enemmän aikaiseksi. Ihminen on kuitenkin loppupeleissä sosiaalinen. Jalkapallo opettaa paljon perustavanlaatuisia arvoja, kuten reiluutta ja toisten kunnioitusta. Näitä tarvitaan kaikissa muissakin sosiaalisissa tilanteissa ja ihmisyhteisöissä.”

Hopsu näkeekin, että jalkapallolla on hyvät edellytykset edistää sosiaalisesti kestävää kulttuuria eri yhteisöissä.

“Jalkapallo on yhteinen kieli, jota puhutaan lähes kaikkialla. Tämä on klisee, mutta totta. Menee melkein mihin päin maailmaa tahansa, kaikki tietävät mistä on kyse kun puhutaan jalkapallosta.”

Jalkapallo tuo ihmisiä yhteen, mutta valitettavasti se voi myös erottaa. Hopsu nostaa esimerkiksi nuorten pelaajien kauppaamisen Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Eurooppaan.

“Usein kyse on lupaavista nuorista pojista, joille luvataan jalkapallotähteyttä Euroopassa. Eurooppaan tullessa näistä nuorista ei välttämättä huolehditakaan, vaan he saattavat jäädä omilleen. Heidän perheensä ovat saattaneet laittaa likoon suuria summia siinä uskossa, että nuoren menestyminen Euroopassa on taattu.”

Tämä tekee hallaa myös paikallisille jalkapallokulttuureille.

“Paikallinen jalkapallokulttuuri ei pääse kehittymään, kun lupaavia nuoria pelaajia lähtee Eurooppaan pelaamaan. Paikalliset keskittyvät katsomaan eurooppalaisia liigoja, mikä syö katsojia paikallisilta otteluilta ja näin ollen kuihduttaa paikallista jalkapallokulttuuria sekä siihen kytkeytyvää mikrotaloutta.”

Toiminnan eettisyydestä tulisi Hopsun mukaan huolehtia esimerkiksi läpinäkyvyyttä lisäämällä.

“Osa toimijoista menee kaikkien sääntöjen mukaan, mutta sitten löytyy myös näitä, joiden toiminta liikkuu hämärän rajamailla tai menee jopa kokonaan laittomuuden puolelle. Tätä pitäisi paremmin pitää silmällä ja myös puuttua havaittuihin epäkohtiin.”

Toinen Hopsun mainitsema jalkapallon ikävä lieveilmiö on ylätason korruptio, joka sekin liittyy toiminnan läpinäkymättömyyteen.

“Tästä hyvä esimerkki on nämä Qatarissa pidettävät MM-kisat ensi vuonna. Qatar ei ole mikään jalkapallomaa ja nämä kisat on lahjomalla saatu sinne.”

Qatarissa pidettävien kisojen valmisteluista on noussut esiin myös ihmisoikeusrikkomuksia. Hopsu kokee, että jalkapalloyhteisöjen tulisi enemmän kantaa vastuuta toiminnan kestävyydestä ja sanktioida rikkomuksista.

“Esimerkiksi FIFAn säännöissä puhutaan paljon kauniita asioita, mutta käytännössä sen tulisi kuitenkin enemmän puuttua siihen, että ihmisoikeudet todella toteutuisivat sen jäsenmaissa.”

Myös Suomessa esimerkiksi Palloliitto saisi Hopsun mielestä olla vielä rohkeampi sosiaalisissa ja yhteiskunnallisissa kannanotoissaan.

“Täällä on ollut hyviä avauksia, kuten esimerkiksi Palloliiton päätös kustantaa urheiluhijabeja tytöille. Suomi ei perinteisesti ole pitänyt meteliä maailmalla näistä yhteiskunnallisista asioista, ja tätä perinnettä voisi lähteä vieläkin rohkeammin rikkomaan.”

Hopsun mielestä pelaajien tulisi myös saada olla poliittisesti aktiivisia ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin näin halutessaan.

“Ketään ei siihen pidä tietenkään pakottaa, mutta sitä ei pitäisi myöskään rajoittaa tai hillitä. On tapauksia esimerkiksi Persianlahdelta, joissa pelaajia on jopa heitetty vankilaan poliittisesta aktiivisuudesta. Yleisesti asenne on ollut ehkä vähän sellainen ‘pelatkaa te vaan ja muut hoitavat politiikan’. Näin se ei kuitenkaan ole, sillä jalkapallo on niin erottamaton osa kansainvälistä politiikkaa.”

Jalkapalloseurojen olisi Hopsun mielestä tärkeää nähdä toimintansa osana isompaa kokonaisuutta, osana yhteiskuntaa. Siihen kuuluu myös vastuullisen kulttuurin edistäminen.

“Se ei saa olla mitään ideologista paasaamista, vaan sen pitää tulla luontevasti ja keskeisenä osana sitä mitä tehdään. Seura on myös aktiivinen toimija. Totta kai se on urheiluseura myös, mutta samalla sen pitää kantaa vastuunsa siitä minkälaista esimerkkiä se näyttää.”

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaantoimittaja ja jalkapallolija Janne Hopsu

 

Teksti: Hertta Huovila/LiiKe

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email