Miksi Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe kokee tärkeäksi tukea Ilmastoveivi2019 – kampanjaa?

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe tukee Ilmastoveivi2019- kampanjaa, joka vaatii Suomen päättäjiä edistämään parempaa ilmastopolitiikkaa heinäkuussa alkavalla Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Ilmastoveivi2019 peräänkuuluttaa Suomelta ilmastojohtajuutta. Puheenjohtajamaana Suomella on mahdollisuus avata keskusteluja ja alustaa EU:n ilmastotavoitteiden päivittämistä 1,5 asteen politiikan mukaiseksi.

Ilmastoveivi2019 kannustus kuuluu: ”Suomi ja me kansalaiset, järjestöt ja yritykset voimme olla kokoamme suurempia, edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjä. Suomi on listattu maailman onnellisimmaksi maaksi, koulutuksemme on huippuluokkaa ja voitamme suurmaat jääkiekossa. Voimme esimerkillämme muuttaa maailmaa”.

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe järjestönä, sekä työntekijämme ovat vetoomuksen jo allekirjoittaneet. Jos sinä et ole vielä tehnyt sitä, tee se saman tien täällä!

Ilmastonmuutos on koko maailman yhteinen huolenaihe. Meidän kaikkien vastuulla on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Länsimaissa meidän tulee erityisesti vähentää päästöjä sekä kulutusta. Kehittyvissä maissa tulee luoda rajoja, joiden yli ei mennä, jottei länsimaiden virheitä toisteta. Yhdessä voimme muuttaa maailmaa sekä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin kansakuntina kuin yksilöinä!

 Tässä blogissa kerromme, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät LiiKen työssä Tansaniassa ja miten LiiKe on Ilmastoveivin iskulauseen mukaan #kokoaansuurempi.

Kehityksen kaksi kulkusuuntaa

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe on tehnyt Tansaniassa jo pian 20 vuotta kehitysyhteistyötä. LiiKen pitkän toimintakauden aikana Tansania on kehittynyt monella eri sektorilla, niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti mitattuna.

Tässä esimerkkejä Maailmanpankin tarjoaman datan mukaan:

  • Bruttokansantuote (GDP): Tansanian kokonaisbruttokansantuote on vuonna 2000 ollut 7,684 miljardia US dollaria. Vuoteen 2017 mennessä BKT oli noussut 53,321 miljardiin US dollariin.
  • Koulutus: Vuonna 2000 peruskouluun kirjautuneina oli 67,48 % lapsista. Koulutuksen ”huippuvuodet” kohdattiin vuoden 2008 tienoilla, kun karkeasti yli 100 % oli peruskoulutuksen piirissä. Vuonna 2017 peruskouluun kirjautuneita oli 85,256 %.
  • Elinajanodote: Vuonna 2000 elinajanodote tansanialaisilla oli keskiarvoltaan noin 51 vuotta. Vuonna 2017 elinajanodote on noussut noin 66 ikävuoteen.

Merkittävää kehitystä on siis nähty LiiKen toimintavuosien aikana!

Hyvinvoinnin kasvamisella on kuitenkin kääntöpuolensa: Hyvinvoinnin kasvaessa, myös väestön kulutuskapasiteetti kasvaa, johtaen ilmastonmuutosta vauhdittavien hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Talous – sekä hiilidioksidipäästöjen kasvu ovat kulkeneet käsikädessä oikeastaan kaikkialla maailmassa. Radikaaleimmin tämä kehitys on nähty menneen 100 vuoden aikana länsimaissa. Myös Tansaniassa hiilidioksidipäästöt ovat nousseet hyvinvoinnin mukana: vuonna 2000 hiilidioksidipäästöt Tansaniassa olivat 0,078 tonnia / henkilö. Vuoteen 2014 päästöt henkilöä kohden olivat nousseet 0,221 tonniin. Lukujen voidaan katsoa olevan maltillisia, ottaen huomioon Tansanian väkiluvun olleen vuonna 2014 noin 52 miljoonaa ihmistä. Vertailun vuoksi Suomessa hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden vuonna 2014 olivat 8,66 tonnia. Ruotsiinkin verrattuna päästömme ovat suhteettoman suuret, sillä samana vuonna Ruotsin hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden ovat olleet 4,48 tonnia. (Lähde täällä).

Talouskasvun sekä hiilidioksidipäästöjen rinnakkaisien kehityskulkujen takia, yksikään nykyinen hyvinvointivaltio ei ole kyennyt saavuttamaan hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Alla olevista maailmankartoista näkyy, kuinka maapallon ekologista kantokykyä on rikottu pahiten juuri länsimaissa (vihreä kartta), samalla kun sosiaalinen vauraus on maailman huippu luokkaa (sininen kartta). Vihreällä kartalla vaaleat alueet ovat ekologiselta kestävyydeltään huonoimmat ja vihreät alueet kestävimmät. Sinisellä kartalla siniset alueet ovat sosiaalisesti kestävimpiä ja vaaleat hunoimpia.

Afrikka on maanosista parhaiten pystynyt säilyttämään ekologisen kestävyyden (vihreä kartta). Kääntöpuolena kuitenkin on, että useat Afrikan maat ovat edelleen sosiaalisesti kestämättömiä (sininen kartta). Yksi maapallon tulevaisuuden kannalta merkittävä kysymys kuuluu, onko Afrikan maiden mahdollista nostaa hyvinvointiaan rikkomatta länsimaiden tapaan maapallon ekologisia reunaehtoja? Merkittävä kysymys tämä on sen takia, koska reunaehtojen rikkomiseen ei missään nimessä olisi varaa. On selvää, että Afrikan maiden tulee luoda täysin uudenlaisia kehityskulkuja kohti hyvinvointia, kuin mitä länsimaat ovat kulkeneet.

Se on kuitenkin helpommin sanottu, kuin tehty. Kehittyvien maiden pyrkiessä kohti hyvinvointia, samanaikaisesti luonnonvarat hupenevat sekä ilmastonmuutos etenee, eikä vain kehittyvien maiden omasta toimesta. Tästä suurimmassa vastuussa ovat rikkaat länsimaat. Puolet maailman hiilidioksidipäästöistä on maailman rikkaimman kymmenyksen aiheuttamia. Maailman väestöstä köyhin 50 % on vastuussa ainoastaan 10 prosentista maailman päästöistä. Itseasiassa suurin osa maailman väestöstä kuluttaa edelleen liian vähän edes perustarpeiden tyydyttämiseksi. Nämä ihmiset elävät kehittyvissä maissa Afrikassa sekä Aasiassa.

Suomi on yksi eniten luonnonvaroja käyttävistä maailman maista. Viime vuosina Suomi on kohdannut oman ylikulutuspäivänsä jo huhtikuun alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että hieman yli kolmessa kuukaudessa olemme käyttäneet loppuun uusiutuvat luonnonvaramme. Miltei yhdeksän kuukautta vuodesta kulutamme velaksi muiden resursseja, esimerkkinä Tansanian sekä muiden kehittyvien maiden.

Ilmastonmuutos on ympäristökysymyksen ohella myös oikeidenmukaisuuskysymys. Suurimpia ilmastotuhlareita ovat olleet rikkaat maat – niin historian saatossa kuin nykyhetkessäkin. Tästä huolimatta, ilmastonmuutoksen suurimmat vaikutukset tulevat maailman köyhimmän väestön maksettavaksi. Niiden, jotka hädin tuskin tälläkään hetkellä täyttävät kulutuksellaan omia perustarpeitaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset LiiKen sidosryhmiin Tansaniassa

LiiKen kohderyhmänä on pitkään ollut erityisesti tytöt sekä naiset. Suurin osa köyhyysrajan alapuolella elävistä ovat nimenomaisesti naisia, johtuen heikommista työ – sekä koulutusmahdollisuuksista. Köyhyys vaikuttaa laaja-alaisesti moneen eri osa-alueeseen perheiden elämässä. Esimerkiksi lapsiavioliittojen lukumäärä on Tansaniassa yksi suurimmista maailman maiden joukossa. Mtwaran läänissä – missä LiiKe työskentelee – lapsiavioliittojen esiintyminen on noin 35 % luokkaa. Köyhyyden takia, perheet naittavat tyttäret alaikäisinä, usein taloudellisten syiden pakottamina. Ilmastonmuutos haastaa köyhien perheiden jo ennestään tiukkaa toimeentuloa, sillä monet köyhät perheet saavat toimeentulonsa maanviljelystä. Kuivuus sekä rankkasateet tuhoavat satoja yhä enenevissä määrin. Köyhyyden syventyminen vaikuttaa negatiivisesti myös naisten sekä tyttöjen asemaan ja elämänlaatuun.

Myös väkiluvun nousu kehittyvissä maissa on yhteydessä köyhyyteen. Jälkikasvu toimii köyhille perheille nk. puskurirahana tulevaisuutta varten. Vaikkei perheillä olisi varaa kouluttaa lapsiaan, toimivat lapset silti tulevaisuuden turvana. Mitä useampi lapsi, sen varmemmin lapset pystyvät myöhemmin turvaamaan vanhempien tulevaisuuden sekä ”eläkkeen”, pitämällä huolta vanhemmistaan.

World Population Reviewn mukaan, 2050-luvun aikana Tansanian väkiluvun on ennustettu rikkovan yli 150 miljoonan rajan. Ainut tapa hillitä räjähtävää väestönkasvua on tyttöjen sekä naisten koulutus sekä yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet virallisilla työmarkkinoilla.

Miten LiiKe on #kokoaansuurempi? 

LiiKen missio, yhdessä tansanialaisen kumppanijärjestönsä Sport Development Aidin (SDA) kanssa, on edistää naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista asemaa sekä kouluttautumista. Aikaansaaden positiivia vaikutuksia niin väestönkasvun hillitsemiselle sekä vauhdittaa kestävää kehitystä.

LiiKen ja SDA:n Empowered Girls Speak Out (EGSO) – projekti tukee liikunnan ja terveyskasvatuksen keinoin tyttöjen oikeuksia sekä peruskoulun loppuun suorittamista. Yläasteelta valmistumisen on todettu ehkäisevän teiniavioliittoja, sillä vain 5 % yläasteen loppuun suorittaneista tytöistä ovat tutkimusten mukaan naimisissa ennen 18 ikävuotta. Tyttöjen koulutukseen satsaaminen mahdollistaa perheille sosiaalisen nousun tulevaisuudessa ja parhaimmillaan poispääsyn köyhyyden kierteestä.

Suomessa LiiKe sitouttaa ihmisiä hankkeillaan kestävään kehitykseen sekä vastuunottoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Teemme vaikuttamistyötä liikunnan kautta, jotta ihmisten tietoisuus kestävän kehityksen haasteista ja ennen kaikkea ratkaisuista lisääntyisi. Nyt uusi, käynnistymässä oleva hanke Kestävästi Liikkeelle!, yhdessä Monikulttuurisen liikuntaliiton FIMUn kanssa, tuo kestävän kehityksen teemat ihmisten luo liikuntatapahtumissa sekä some-kampanjan kautta.

Muistathan, että myös sinä voit olla #kokoasisuurempi – vaikuta nyt!