Sport for Sustainable Development Goals

Kuinka liikunta edistää Agenda 2030 Kestävän Kehityksen tavoitteita?

Pari viikkoa sitten julkaisimme ensimmäisen osan juttusarjasta, jonka teemana on, kuinka liikunnan avulla voidaan viedä kestävän kehityksen tavoitteita eteenpäin. Tällä viikolla vuorossa on kestävän kehityksen tavoitteet 7-12.

Liikunta toimii oivallisena välineenä kestävän kehityksen edistämiseen. Liikunnan arvot: yhteisöllisyys, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus, ilo, pyrkimys parhaimpaansa jne., luovat pohjan toiminnalle sekä sinnikkyydelle, jota kestävän kehityksen edistämisessä tarvitaan. Liikunnalla voidaan siis edistää tavoitteita, mutta myös liikuntakansan tulisi integroida kestävä hyvinvointi ja kestävät toimintatavat osaksi omaa työnkuvaa ja liikunnallista elämäntapaa. Alta voit lukea molemmista näkökulmista, miten ”Sport2030”!

Paikallaan voisi silti olla ensin muistuttaa, mikä Kestävän Kehityksen Agenda 2030 olikaan? Kestävän Kehityksen toimintaohjelman (Agenda2030) keskeinen ajatus on tukea kehitystä ja kasvua tyydyttämällä nykyhetken tarpeet ilman, että tulevilta sukupolvilta viedään mahdollisuutta samaan. Toimintaohjelman slogan kuuluu: ”Leave no one behind!”. Toimintaohjelmassa on huomioitu ympäristön ja maapallon kantokyky ihmisen hyvinvointiin ja talouskasvuun vahvasti vaikuttavana tekijänä. Näin ollen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen kestävyys kulkevat käsi kädessä. Tavoitteita on yhteensä 17 kappaletta.

Lisää tietoa Kestävän Kehityksen tavoitteista sekä liikuntaharjoitteista niiden ympärillä löytyy https://liike.fi/globaalikasvatus/kestavan-kehityksen-tavoitteet/. 

Tavoite 7. Edullista ja puhdasta energiaa: Vuosikymmenten ajan fossiiliset polttoaineet kuten hiili, öljy ja kaasu ovat toimineet pääasiassa energiantuotannon lähteinä, mutta niiden käyttö on ollut kohtalokasta ja johtaneet ilmastonmuutokseen. Kestävä energian avulla pystymme hillitä ilmastonmuutosta. Liikunta-alan kasvihuonepäästöt syntyvät liikuntapaikoista sekä liikenteestä. Liikuntaan yhdistettävät ilmastovaikutukset syntyvät lähinnä liikuntatilojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä ihmisten siirtymisestä liikuntapaikoille. Liikuntapaikkojen rakentamisessa tulisi suosia uusiutuvia materiaaleja ja energiaa säästäviä ratkaisuja. Liikunnanohjauksessa ekologisesta näkökulmasta katsottuna tulee suosia luontoa säästäviä liikuntamuotoja ja hyödyntää neljää eri vuodenaikaa eri liikuntamuotojen harrastamisessa. Nykyihminen autoilee helposti pitkiäkin matkoja, jotta pääsee liikkumaan halutussa ympäristössä juuri itselleen sopivana ajankohtana. Tästä aiheutuu turhia päästöjä. Liikunnassa kannattaa suosia yksinkertaista lähiliikuntaa, mielellään ulkoliikuntaa. Säännöllinen pidemmälle matkustaminen liikunnan perässä ei ole ekologisesti kestävää.

”It is time for a sustainable energy policy which puts consumers, the environment, human health, and peace first”

-Dennis Kucinich

Tavoite 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua: Elämiseen riittämättömät palkat, kohtuuttoman pitkät työpäivät ja järjestäytymisoikeuksien polkeminen ovat yleisiä ongelmia monissa maissa. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua pystyy maailmanlaajuisesti tukemaan omilla kulutusvalinnoillaan myös liikuntaväline – ja vaatehankinnoissa. Esimerkiksi urheilupalloille luotiin Reilun kaupan kriteerit vuonna 2002 ja siten Reilu kauppa -sertifiointi laajeni elintarvikkeista muihin tuotteisiin. Reilu kauppa – sertifiointi suojaa pallojen ompelijoita heikoilta työolosuhteilta. Työntekijät saavat vähintään lakien mukaista palkkaa eikä lapsityövoimaa saa käyttää hyväksi pallojen tuotannossa. Lisäksi ostaja maksaa palloista erillistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Lisäksi liikunta-ala itsessään edistää tavoitetta tarjoamalla lukuisia työpaikkoja sekä edistää talouskasvua pitämällä huolta kansan hyvinvoinnista. Hyvinvoivat ihmiset ovat tuottavan talouden perusta.

”There is no beauty in the finest cloth if it makes hunger and unhappiness”

-Mahatma Gandhi

 Tavoite 9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja teollisuuttaKestävät investoinnit infrastruktuuriin sekä innovaatioihin ovat oleellisia talouskasvun ja kehityksen edistäjiä. Voimavarana on tukea paikallista osaamista, innovaatioita ja yrittäjyyttä. Infrastruktuurin ja tiedonsaannin kehittämisen tulee ensisijaisesti vähentää eriarvoisuutta ja olla kaikille saavutettavaa ja kestävää. Yhtäläinen ja universaali tiedon saatavuus tuo ihmisten potentiaalin yhteiskuntien käyttöön. Liikuntamaailmassa, monet liikunnan teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet tiedon ja taidon skaalaamisen aivan uudelle tasolle, ja useamman ihmisen saataville. Joka on tuonut liikuntapalvelut lähemmäksi kuluttajaa kuin koskaan aikaisemmin. Haasteena on kuitenkin, kuinka ihmiset saadaan sitoutettua toimintaan ja hyödyntämään käytäntöön saatavilla olevaa tietoa. Juuri tämän haasteen, mitkään teknologiset innovaatiot eivät pysty täysin korvaamaan suorassa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ohjausta/valmennusta.

”Changes call for innovation, and innovation leads to progress”

-Li Keqiang

 Tavoite 10. Eriarvoisuuden vähentäminen: Tasa-arvoon kuuluu kaikkien ihmisten samanarvoisuus riippumatta ihmisen yksilöllisistä tekijöistä kuten kansallisesta alkuperästä, rodusta, väristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, yhteiskunnallisesta asemasta, vammasta tai varallisuudesta. Myös liikuntatilat ja harrastuspaikat tulevat olla aina syrjinnästä vapaata aluetta niin, että kaikilla on hyvä ja turvallinen olo liikkua. Tästä pitää huolen liikunnanohjaaja sekä muut liikuntatilojen toimijat. Asenteidemme ja toimintamme kautta olemme osallisia vallan ja resurssien jakautumiseen, oikeudenmukaisesti tai epäoikeudenmukaisesti. Eriarvoisuutta voit vähentää seuraavin toimin, niin yksityishenkilönä kuin liikunta-alan toimijana: 1. Haastamalla vallitsevat stereotypiat eri ihmisryhmistä sekä mielikuvat ja käsitykset kehitysmaista. 2. Arvioimalla mielikuvia meistä itsestämme sekä Suomesta ja länsimaista. 3. Puuttumalla kaikenlaiseen havaitsemaasi syrjintään sekä yrittämällä ymmärtää syrjinnän rakenteita. 4. Pohtimalla omaa roolia eriarvoisuuden tuottajana. 5. Pohtimalla omia valintoja, jotka saattavat syventää globaalia eriarvoisuutta.

”The idea that some lives matter less is the root of all what is wrong with the world”

-Paul Farmer

 Tavoite 11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt: Äärimmäinen köyhyys on yleisesti keskittynyt kaupunkiympäristöön ja riittämätön asuntomäärä kaupungeissa on universaali ongelma. Jotta kaupungistuminen on turvallista ja kestävää, kaikille tulee taata riittävä ja turvallinen asunto, parantaa slummialueita, tehdä investointeja julkiseen liikenteeseen, vihreiden tilojen luomiseen sekä osallistavan kaupunkisuunnittelun tehostamiseen. Kaupungistuminen on myös vaikuttanut väestön liikuntakäyttäytymiseen. Keskeisin huolenaihe on väestöä laaja-alaisesti koskettava arki- ja hyötyliikunnan dramaattinen vähentyminen.  Kaupungistumisen ohella autoistuminen, teknologinen kehitys sekä työelämärakenteessa tapahtuneet muutokset ovat poistaneet pakon liikkua. Vaikka väestön vapaa-ajan liikunta on viime vuosikymmeninä yleistynyt, silti osa ei harrasta liikuntaa laisinkaan. Riittämätön fyysinen aktiivisuus aiheuttaa mittavia yhteiskunnallisia kustannuksia.  Liikunnan avulla kustannuksia pystytään minimoida. Liikunta-alan ammattilaisten tulisi miettiä ratkaisuja, kuinka liikuntaan saadaan aktivoitua ja sitoutettua ihmisiä, jotka nimenomaan eivät liiku.

”The key truly rebuilding our central city on a vital and sustainable foundation is people”

-Alan Autry

 Tavoite 12. Vastuullista kuluttamista: Vain noin viidennes maailman väestöstä asuu teollisuusmaissa. Silti juuri teollisuusmaat kuluttavat merkittävimmän osan maapallon luonnonvaroista. Maapallon globaali ekologinen kantokyky kärsii enemmän väestön kulutustasosta ja käytetystä teknologiasta, kuin väestön määrästä ja sen tulevasta kasvusta. Globaalit resurssit ovat yhtä kovalla – ellei kovemmalla koetuksella niissä maissa, joissa väkimäärä pysyy entisellään tai jopa vähenee ja harmaantuu, mutta aineellinen kulutus kasvaa. Suuri osa yksittäisen kuluttajan ympäristövaikutuksista ja hiilidioksidipäästöistä syntyy asumisesta, liikkumisesta sekä ruoasta. Jos emme muuta kulutustapojamme on uhkana, ettei maapallo ole enää elinkelpoinen vuonna 2050. Liikunta-alan ammattilaisella on taito, tieto ja vaikutusvalta ohjata ihmiset ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan. Vastuu omista toiminnoista ja elämästä kattaa myös vastuullisen kuluttamisen ja ympäristöstään huolehtimisen. Siinä liikunta-alan ammattilainen pystyy inspiroimaan, kannustamaan ja ohjaamaan oikeaan suuntaan kohti kestävää henkilökohtaista ja ympäristön hyvinvointia.

 

”Earth provides enough to satisfy every man´s needs but not every man´s greed”

-Mahatma Gandhi

 Seuraavalla kerralla vuorossa tavoitteet 13-17.