Mitä on kestävä ja eettinen vapaaehtoisturismi?

”Voluntourism” eli vapaaehtoisturismi on nimensä mukaisesti tapa, jossa turistit voivat lomailun yhteydessä tehdä vapaaehtoistyötä paikalliselle järjestölle kehitysmaissa. Vapaaehtoisturismia on ollut jo 1980-luvulta lähtien. Se syntyi vaihtoehtona massaturismille ja pyrki olemaan kestävämpi sekä eettisempi tapa tutustua kohdemaahan. Vapaaehtoisturismille on monenlaisia vaihtoehtoja. Kansalaisjärjestöt ovat yksi yleinen kanava yhdistää vapaaehtoistyö matkailuun globaalissa etelässä.

2010-luvulla on puheenaiheeksi noussut vapaaehtoisturismin todenpohjainen kestävyys sekä eettisyys. Asiasta ovat kirjoittaneet mm. kansainväliset mediat. Kyseisestä aiheesta on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia. Suurimmaksi ongelmaksi on noussut se, kenen ehdoilla ja eduksi vapaaehtoisturismi toimii. Onko keskiössä vapaaehtoisen kokemus vapaaehtoistyöstä eksoottisessa maassa vai paikallisen kohderyhmän todelliset tarpeet ja heidän etunsa?

Vapaaehtoisturismin kasvaessa suureksi bisnekseksi kehitysmaissa, sen eettisyys ja kestävyys on joutunut kriittisen arvioinnin alle. Joissain tapauksissa sen takaa on paljastunut epäeettinen bisnes, joka tekee rahaa kehittyvien maiden ihmisten elämästä vain näennäisellä auttamisella. Yleisin esimerkki on orpokodit, joita toimii niin Etelä-Amerikassa, Afrikassa kuin Aasiassa. Tällöin kouluttamattomia nuoria – tosin hyvällä tarkoituksella liikkeellä olevia – vapaaehtoisia palkataan muutaman viikon tai kuukausien mittaisiin vapaaehtoisjaksoihin. Mitä tästä voi seurata?

Ensinnäkään orpokodit eivät ole, eikä niiden pitäisikään olla, turistikohteita. Orpokodeissa on haavoittuvaisia ja kuormittuneella taustalla olevia lapsia, jotka tarvitsevat paljon pidempää ja ennen kaikkea ammattitaitoisempaa suhdetta, kuin mitä lyhytaikainen vapaaehtoinen voi antaa. Toiseksi, vapaaehtoisbisnes orpokodeissa on luonut vinoutuneita tavoitteita toiminnalle. Monissa paikoissa lapsia pidetään lastenkodeissa, yrittämättä edes tukea perheiden yhdistämistä tai luoda kestävämpiä ratkaisuja lasten elämän kannalta. Usein lapsilla on olemassa olevat perheet, mutta köyhyyden vaikutukset ajavat perheet sisäisiin ongelmiin ja lapset sijoitetaan orpokotiin. Tämä ei koskaan saisi olla ensisijainen vaihtoehto ja perheiden tukeminen tulee olla aina keskiössä. Lasten sisään ottaminen laitoksiin vapaaehtoisten työllistämiseksi ja viihdyttämiseksi on väärin! Tämä ei päde kaikkiin orpokoteihin, oikein toimiviakin on runsaasti.

On puhuttu myös valtasuhteista. Millä asenteella länsimaalaiset ihmiset tulevat vapaaehtoistyötä tekemään? Kehitystä ei tapahdu, jos globaaleja epätasapainoisia valtasuhteita toistetaan valkoisten ihmisten tullessa tekemään parempiosaisina vapaaehtoistyötä, ajatuksena kehitysmaan ihmisten pelastaminen. Kyseinen mentaliteetti on ennen kaikkea alentava ja lisäksi täysin epärealistinen.

Kaiken pitäisi perustua kumppanuudelle. Kehitystä saadaan aikaiseksi, kun kohdemaan ammattilaisten sekä vapaaehtoisen ammattitaito tai erityisosaaminen täydentää toinen toisiaan ja toiminnan kohderyhmää kuunnellaan, arvostetaan ja asioita tehdään heidän ehdoillaan.

Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKessä on tärkeää vapaaehtoistoiminnan eettisyys ja kestävyys. Tansaniassa meillä on selkeä pelikenttä, joka on liikunta ja sen välineellistäminen laajemmalle yhteiskunnalliselle sekä yksilöiden ja yhteisöjen elämänlaatua edistävälle kehitykselle. Vapaaehtoistyömme kriteerinä on liikunta-alan osaaminen. Vapaaehtoisella pitää olla liikunta-alan koulutusta tai pitkäaikaista kokemusta liikunnan parissa toimimisesta. He toimivat paikan päällä parista kuukaudesta puoleen vuoteen, jotkut jopa vuoden. Tällä takaamme vapaaehtoisten kestävämmän panoksen projekteille. Vapaaehtoiset majoittuvat aina paikallisissa perheissä ja muodostavat läheisen suhteen paikalliseen elämäntapaan. Samalla he oppivat uusia asioita paikallisilta. Vapaaehtoistyön tulot menevät kokonaisuudessaan isäntäperheelle sekä kumppanijärjestöllemme Sport Development Aid:lle vapaaehtoisen asioiden järjestämiseen liittyviin kuluihin. LiiKellä on ollut vuosien saatossa noin 100 ammattitaitoista vapaaehtoista, joiden panosta projekteillemme arvostamme erittäin paljon!

Vapaaehtoistyön lisäksi moni yhdistää vierailuunsa kohdemaassa matkustamisen. Paikallisreissaaminen antaa huomattavasti enemmän perspektiiviä, kun on ensin tutustuttu maan kulttuuriin, kieleen ja ihmisiin paikallisyhteisöissä.

Vapaaehtoisturismia on monenlaista. Lähtöä vapaaehtoistöihin ajaa usein lähtijän vahva tahto tehdä hyvää ja nähdä maailmaa. Jotta voit vakuuttua järjestön eettisistä toimintatavoista, kannattaa lähtö suunnitella huolellisesti ja kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

  1. Jos et ole pätevä toimimaan kyseisessä tehtävässä omassa kotimaassasi, et ole sitä myöskään kehitysmaassa.
  2. Kohderyhmän edun tulee aina olla oman henkilökohtaisen kokemuksesi edellä.
  3. Jos maksat vapaaehtoisuudesta järjestölle rahaa, kysy järjestöltä mihin raha menee ja mitä kustannuksia sillä katetaan?
  4. Muutaman viikon mittaiset vapaaehtoisjaksot eivät ole vaikuttavia, mutta kaikki riippuu itse projektista sekä omasta henkilökohtaisesta panoksestasi ja erityisosaamisestasi.

 

Kuvat: Timo Kuoppalaakso