Business-koulutusta mangopuun alla – Suomalainen yrittäjäperhe vahvistamassa tansanialaisnaisten pienyrittäjyyttä

Kirjoitin LiiKen blogissa 26. lokakuuta 2018 naisten kyläpankkitoiminnan perustamisesta Tansaniaan ja lupasin palata aiheeseen. Kuten Muumitarinoissa, myös kehitysyhteistyössä löytää itsensä tilanteessa, jossa tarina etenee ”Mitä tapahtuu sitten?”-menetelmällä.

Ja tarinaa riittää. Tässä tapauksessa Mitengon kyläpankin perustaneet naiset, yhdessä useamman muun ”Äiti-Tytär -ryhmän” kanssa, ottivat yhteyttä uuden tärkeän pyynnön toteuttamiseksi.

 

ANNA VUOROVAIKUTUKSELLE TILAA – KUUNTELE JA ARVIOI YHDESSÄ

Mutta mennään ensin ajassa taaksepäin – mitä on tapahtunut ennen tätä? Olemme siis Tansaniassa, Mtwaran läänin Mitengon kylässä, Intian valtameren suojaisan laguunin pohjukassa. Maissi kasvaa ja palmupuiden lehdet rahisevat hiljaisessa merituulessa. Rannalla kalastajat siistivät verkkojaan. LiiKe ja SDA (Sports Development Aid, tansanialainen kansalaisjärjestö ja LiiKen kumppani) jatkavat täällä kasvatuksellisia Äiti ja tytär -kehityshankkeita. Liikunnan kautta yhdistetään tyttäret ja äidit keskustelemaan nuorten naisten ongelmista ja kouluttautumisesta, sekä jakamaan kokemuksia. Hanke lähti aikanaan liikkeelle suomalaisella kehitysyhteistyörahoituksella. Sen loputtua vuosia sitten, LiiKe ja SDA ovat jatkaneet toimintaa omalla rahoituksellaan ”Äiti-Tytär -ryhmien” kanssa.

Ajan myötä alkuperäinen liikunta- ja keskustelunäyttämö muutti muotoaan. Naiset Mtwarassa toivat yhä useammin keskusteluun perheen elintason parantamisen sekä lasten koulunkäynnin turvaamisen. He kokivat, että naisen kunnioittaminen sekä heidän asemansa vahvistaminen perheessä ja yhteisössä olisi osa tärkeää kehitystä.

Naiset ovat kokeneet kovia ja elämä on opettanut heidät liikkumaan ”jalat maassa”. He miettivät tarkkaan, mitä pitää tehdä oman asemansa parantamiseksi. Afrikkalainen nainen pitää perheen taloutta kädessään. Sitä häiritsee pahimmassa tapauksessa miehen herruus ja ”hänen tarpeensa parantaa maailmaa oluen voimalla”. Näillä naisilla oli rahat turvassa omassa pankissaan, joten mies ei huonoina hetkinäänkään päässyt kähveltämään niitä. Huikeita asioita tapahtui ja naiset johtivat pian omaa kyläpankkiaan. Lue myös juttu naisten kyläpankista, niin saat lisätietoa vallitsevasta tilanteesta.

 

NAISTEN ESITTÄMÄ PYYNTÖ

Mtwaralaiset naisryhmät Mitengon kylässä herättivät keskustelun business -osaamisen vahvistamisesta! Tavoitteena oli naisten vahvempi talous. Asia oli sen verran mielenkiintoinen, että SDA tarttui auttamisen mahdollisuuteen ja lupasi tutkia mitä olisi tehtävissä.

Tansaniassa oli siis selkeä tarve vahvistaa naisten taloutta – miten Suomi vastasi?

Tulen nyt kertomaan, miten yhteensattuma kahdessa eri maanosassa puuttui tilanteeseen. Tarinassa on positiivisuutta ja hyvää tahtoa – olisikohan kyseessä ”Muumiperheen seikkailu Afrikassa”?

 

SUOMALAINEN YRITTÄJÄPERHE ASTUU AREENALLE

Mitengon naisten painiskellessa vaikeuksiensa kanssa, helsinkiläinen yrittäjäperhe otti yhteyttä LiiKen toimistoon kysymyksellä: voimmeko tehdä jotakin? Yhteensattuma, vai korkeamman tahon ohjaus? Perhe halusi mieluummin tehdä jotain hyvää ulkopuolisille yhteisöille, kuin vain lähteä rantalomalle.

LiiKen Ari ja Tor tapasivat helsinkiläisperheen äidin, Kristiinan ja sitten alkoi tapahtumaan. Viikon sisällä tahtotila oli huipussaan. Päätimme järjestää Mtwaran naisille business -harjoittelua Tansaniassa.  Kumpikin osapuoli vastasi omista matka- ja majoituskustannuksistaan ja lisäksi päätimme kerätä naisryhmille liiketoiminnan käyttöpääomaa.

Kristiinan perheenjäsenet valmistelivat viikon mittaisen kurssin aiheesta: Tuotteen tuotantoprosessi, prosessin osat ja miten jonkun osan muuttuminen vaikuttaa myyntihintaan.

Miten saada naisten käyttöön liiketoiminnan tarvitsemaa käyttöpääomaa? Kristiina perheineen oli jälleen asialla. He järjestivät kaksi hyväntekeväisyysillallista Helsingin Svenska Klubbenilla ja Brändö Seglare -paviljongilla Kulosaaressa ja kutsuivat ystäviään mukaan. Molemmissa tilaisuuksissa kaikki illalliskortit menivät kaupaksi ja tunnelma oli katossa. Tansanialaisille naisille kerätty käyttöpääoma ylitti viisi tuhatta euroa!

Yrittäjäperheen jäsenet ovat äiti Kristiina, hänen äitinsä Leena, Kristiinan aviomies Antti ja perheen poika Karri.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Adolf, Thea, Karri, Tor, Antti, Kristiina ja Leena. 

BUSINESS -SEMINAARI MANGOPUUN ALLA

Voitte arvata, että tällaisen monipäiväisen tapahtuman järjestämisessä on haasteita. Kulttuuri, ilmasto, apuvälineiden niukkuus, hiki ja pöly, lasten väliruokinta sekä kanojen, ankkojen ja lehmien pyöriminen oppilaiden joukossa. Siinä muutama alkuvaikeus, joiden ratkaisemisesta lähdettiin liikkeelle. Kaikkein suurin haaste oli tietenkin kielikysymys. Oppilaat puhuivat ainoastaan swahilia ja opettajat käyttivät englantia.

Kuten yleensä Afrikassa, kun aurinko laskee ja luonto rauhoittuu, suurin osa päivän työstä on kuitenkin tullut tehtyä. Hallelujah.

Toinen seminaaripäivä alkoi vauhdilla. Oppilaat olivat jo ensimmäisen päivän aikana oppineet rutiinit ja ymmärsivät koulutuksen tavoitteet. SDA:n henkilöstö hoiti tulkkauksen ymmärrettävällä tavalla ja olimme samalla aaltopituudella. Tulkkien suurin haaste oli kääntää kansainvälisen talouden termejä ymmärrettävään muotoon. Siinä missä Antti ja Karri käyttivät muutaman sanan, niin Thea, Adolf ja muut simultaanitulkit käyttivät minuutteja. Termistön merkitykset tulivat kuitenkin lopulta selviksi!

Ei kestänyt kauaa, kun naiset jo osallistuivat keskusteluun. He omaksuivat tavaran tuotannon kokonaisprosessin hetkessä ja tekivät tarkentavia kysymyksiä prosessin muutoksista. Viikko meni nopeasti, eikä ketään häirinnyt edes kanojen kaakatus eikä lehmien vaellus mangopuun eli luokkahuoneen ohitse.

Naisryhmiä oli seitsemän ja jokaisessa ryhmässä oli viisi naista. Jokainen ryhmä sai seminaarin päätteeksi palkinnoksi rahasumman, jonka saivat jakaa tai käyttää yhdessä oman halunsa mukaan. Lisäksi kahdelle parhaalle liikeidean keksineelle ryhmälle lahjoitettiin isompi summa liiketoiminnan tukemiseksi ja laajentamiseksi. Loput tukirahat lahjoitettiin Mitengon Savings and Credit -ryhmälle lainapääoman vahvistamiseksi.

Tor, Antti ja Thea opettamassa mangopuun alla…
Mitengon naiset kehittämässä liikeideoita…

LIIKEIDEAT

Voittajaryhmän liikeidea oli kanojen kasvatus ja myynti. Jatkossa he suunnittelisivat myös munatuotantoa. Kanakauppa on yleensä erittäin tuottavaa, koska markkinat ovat lähellä ja ihmiset tarvitsevat hyvää lihaproteiinia.

Toiseksi tullut ryhmä harjoitti käsityötaidetta ja oli toiminut markkinoilla menestyksekkäästi jo aikaisemmin.  Nyt he oppivat tehostamaan tuotantoa ja markkinointia.

Yksi kiinnostava liikeidea oli soran valmistus eri rakennuskohteisiin. Naiset istuvat ja hakkaavat vasaralla kiviä pienemmiksi. Kovaa hommaa ja siihen olisi koneellistaminen hyvä ratkaisu, mutta murskain osoittautui liian kalliiksi.

Eräs nainen sekoitti eri kemikaaleja myytäväksi kodin puhdistustuotteina suoraan kotitalouksille. Tämä oli myös tuottavaa toimintaa. Hänellä oli vahva kassavirta ennestään ja nyt hän sai oppia tuotannon eri prosesseista.

Sikojen kasvatus ja sianlihan myynti olisi myös kannattavaa toimintaa, vaikka muslimiyhteiskunta onkin melko laaja Mtwaran alueella. Yhdessä talossa pienleipomo- ja vihannesten tuotanto vahvisti perheen äidin taloutta. Näitäkin olisi voinut tukea, jos rahaa olisi ollut runsaammin.

Yksi tärkeimmistä tulon lähteistä oli cashew -pähkinän tuotanto ja myynti. Mtwarassa toimii useampi osuustoimintaryhmä, joissa naiset omistavat kaikki pähkinäpuut ja yhteisen markkinapaikan eli kioskin, minkä kaupunki on heille rakennuttanut. Täältä on tullut moni cashewpähkinäpussi jalkapallojoukkue FC Viton kanssa Helsinki Cupin heinäkuun peleihin.

Naisryhmät ja opettajat toimivat yhdessä tuomareina liikeideoitten palkitsemisessa. Ja bisnes lähti nousuun!

MAMA LEENA JA KASVIMAAN KUKOISTUS

Kristiinan äiti eli matriarkka Leena, toi Mtwaran naisille tehokkaan tavan kehittää vihannesten kasvatusta myös kuivan kauden aikana. Olen jo unohtanut menetelmän nimen. Ehkä joku voisi kommentoida ja tuoda tämä tiedon lukijoille?

Idea on yksinkertainen ja tehokas. Ensin kaivetaan vihannesten kasvatukseen sopiva, kohtuullisen kokoinen kuoppa. Kuopan syvyys tulisi olla noin 20-30 senttiä. Pohjalle ladotaan yhä vihreätä kasvustoa sekä risuja ja karjanlantaa. Päälle lapioidaan kuopan kaivuussa syntynyt maa-aines. Koko puutarha kastellaan ennen istuttamista ja senkin jälkeen joka ilta. Kasvimaan päälle ladotaan banaanipuun tai palmun lehtiä kosteuden pitämiseksi maassa.

Leenan tekemä testipuutarha tuotti ensimmäisenä kautena mchichaa eli pinaattia. Kun sateet alkoivat, naiset istuttivat okraa ja sitä tuli todella paljon. Testipuutarha toimi hyvänä esimerkkinä naisille ja moni kopioi menetelmää myös omille kasvimailleen.

Kasvimaan työstöä…

HARJOITUKSEN ARVIOINTI

Kertomani tarina tapahtui vuonna 2011. Vielä tänäänkin suurin osa naisten ryhmistä on toiminnassa ja kyläpankkeja johdetaan puoliammatillisesti. Naisten liiketoimintaa näkee markkinoilla ja teiden varsilla. Ruokatuotanto ja cashewpähkinä tekevät kauppansa, samoin muut pienliiketoiminnat ovat erittäin onnistuneita.

Naiset pyysivät laadukasta business-opetusta ja sitä he myös Lehtosen perheen ansiosta saivat. Afrikassa on tapana kopioida hyvää liiketoimintaa, näin tieto ja taito siirtyy laajalle käyttäjäkunnalle.

Kehittynyt talous näkyy kylissä mm. uusina peltikattoina, polkupyörien hankintana, lasten koulunkäyntimahdollisuuksien tukemisena tai oman älypuhelimen ostona. Paikallinen maanviljelijänainen voi nykyään tarkistaa torien markkinahintoja puhelimen välityksellä.

Tämä oli uskomattoman hieno seikkailu ja oppimisprosessi kaikille osapuolille – niin meille LiiKessä kuin myös Kristiinan perheelle unohtamatta Mitengon uutteria naisia, joiden parantunut toimeentuloa on ollut hyödyksi koko yhteisölle! Hongera sana!

 

Kirjoittanut:  TOR LINDBORG / LIIKE TALOUSKOULUTTAJA