Voimmeko hyvin vuonna 2050?

Onko maapallomme elinkelpoinen enää vuonna 2050?

Viime viikolla 1.8.2018 vietettiin maailman ylikulutuspäivää. Se saapui aikaisemmin kuin koskaan. Suomen ylikulutuspäivää vietettiin jo neljä kuukautta aikaisemmin 11.4.2018. Ylikulutuspäivä merkitsee kyseisen vuoden päivää, jolloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon fossiilisten polttoaineiden käsittelykyvyn ja uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon. Asian pystyy konkretisoimaan helpommin, kun ajattelee sitä pankkitilinä: 1.8. saakka olemme pystyneet elämään kuukausipalkallamme. Elokuun ensimmäisestä aina joulukuun viimeiseen päivään saakka elämme velaksi luottokorttia höyläten. Tosiasia on, että olemme maksukyvyttömiä. Suomi ei päässyt kuukausipalkalla edes kesään saakka, ja velaksi eletään suurin osa vuodesta 2018.

Vuosittain ylikulutuspäivä siirtyy yhä lähemmäs vuoden alkua. Joka vuosi elämme yhä enemmän velaksi. Mitä tapahtuu, kun ylikulutuspäivä onkin tammikuun ensimmäinen päivä? Suomella matka siihen ei ole edes pitkä. Keskivertosuomalaisen kulutuksella tämä tapahtuu jo ennen vuotta 2050.

Onko maapallomme siis elinkelpoinen vuonna 2050? On siinä tapauksessa, jos saamme muutettua ylikulutuspäivän saapumaan viisi päivää myöhemmin joka vuosi. Tällöin pystymme elämään kestävässä maailmassa myös vuonna 2050.

Nykyajan vallitseva trendi on itsensä kehittäminen. Ihmisiä kannustetaan ottamaan vastuuta omasta elämästään ja pitämään huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan. ”Jos haluat elämäsi muuttuvan, muutoksen pitää lähteä aina ensin sinusta” tai ”ole se muutos, minkä haluat maailmassa nähdä” jne.

Liikunta-alan ammattilaiset ovat vuosikymmenten ajan ohjanneet ihmisiä aktiivisempaan ja terveellisempään elämään. Nykyajan kiireisessä ja tulostavoitteisessa elämässä ei pärjääkään välttämättä enää pelkällä vahvalla kropalla – jos koskaan on pärjätty, vaan rinnalle tarvitaan vahva mieli. Vahva mieli syntyy itsensä kehittämisellä ja haastamisella, liikkumisella mukavuusalueelta epämukavuusalueelle, oppimalla tehdyistä virheistä ja pyrkimällä parempaan. Liikunta-alan ammattilaisten pitää pystyä ohjaamaan niin fyysisen, kuin henkisen itsensä kehittämisen matkaa. Toisaalta mieli ja keho eivät ole koskaan olleet eroteltuna toisistaan, vaikka mentaalinen itsensä kehittäminen ei olisikaan aina ollut niin trendikästä kuin nyt.

Miksi puhun elinkelpoisesta maapallosta, ylikulutuspäivästä ja itsensä kehittämisestä? Mitä liikunta-alan ammattilaisella on tekemistä kaikkien näiden kanssa?

Kuinka voisimme voida hyvin maailmassa, joka ei voi hyvin? Maapallo on elinkelpoinen vuonna 2050, jos saamme siirrettyä ylikulutuspäivää viidellä päivällä vuodessa. Tämän onnistumiseksi tarvitaan jokaisen ihmisen sitoutumista, fyysisiä tekoja, vahvaa ja valveutunutta mieltä.

Liikunta-alan ammattilaisella on taito, tieto ja vaikutusvalta ohjata ihmiset ottamaan vastuuta hyvinvoinnistaan. Vastuu omista toiminnoista ja elämästä kattaa myös vastuullisen kuluttamisen ja ympäristöstään huolehtimisen. Jotta maailma saadaan pidettyä elinkelpoisena, tarvitaan muutos. Yhteinen muutos! Tekoja oman sekä ympäristön kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Jos haluamme voida hyvin tulevaisuudessa, on meidän pidettävä huolta myös ympäristön hyvinvoinnista. Liikunta-alan ammattilainen osaa ohjata kohti muutosta ja pysyviä tuloksia. Kestävä henkilökohtainen ja ympäristön hyvinvointi, se on tulevaisuutta. Siinä liikunta-alan ammattilainen pystyy inspiroimaan, kannustamaan ja ohjaamaan oikeaan suuntaan.

LiiKe on vuodesta 2011 saakka tehnyt liikunnan globaalikasvatusta ja koonnut kattavan materiaalin liikunnallisia harjoitteita kestävän kehityksen opettamiseen, ja materiaali päivittyy jatkuvasti. LiiKen sivuilta www.liike.fi/globaalikasvatus saat ideoita ja inspiraatiota. YK:n eri teemapäivät sekä ajankohtaiset uutiset toimivat luontevana alustana ympäristöön sekä ihmisoikeuksiin liittyvien aiheiden esille tuomiseen niin tapahtumissa, kuin ryhmän – ja yksilöohjauksenkin parissa.

On tärkeää myös itse toimia, kuten opettaa. Kuinka liikunta-alalla ja sen ammattilaisena voit ottaa paremmin huomioon kestävän kehityksen? Muun muassa kiinnittämällä huomiota ainakin näihin asioihin: 1. Julkisen liikenteen suosiminen liikuntapaikoille liikkumisessa 2. Kierrätys. 3. Tietoisuus kuluttajana – minkälaisia yrityksiä ja yhtiöitä kukkarollasi tuet niin vaate – kuin välinehankinnoissa yms. 4. Kiinnitä huomiota tuottamasi jätteen määrään. (Kiinnitä erityisesti huomiota muovin määrään ja minne se käsistäsi päätyy.) 5. Tuotatko toiminnallasi tasa-arvoa vai epätasa-arvoa? Ole tietoinen asenteistasi ja ennakkoluuloistasi, kohdistuuko ne johonkin asiakasryhmääsi? 6. Muista nähdä ihmiset omana itsenään, ohi edustamiensa ryhmäkuuluvuuksien!

Kestävän kehityksen teemat ovat vakavia, muistetaan lähestyä asioita positiivisuuden kautta! Tarkoituksena ei ole haudata ihmisiä ongelmien alle, vaan saada heidät tietoisiksi omista kyvyistään vaikuttaa omaan elämäänsä sekä ympäröivään maailmaan. Liikunnan avulla pystymme voimaannuttamaan ihmiset edistämään niin omaa, kuin ympäristön kestävää kehitystä.

”Ole se muutos, minkä haluat maailmassa nähdä”. Meidän pitää tehdä yhdessä muutos, jotta saamme tulevaisuudessakin elää maailmassa, jossa itsensä kehittäminen on mahdollista. Muutoin elämä kuluu ilmastokatastrofin vaikutuksiin sopeutumisessa. On meidän yhteinen vastuu luoda maailma, jossa kenenkään ei tarvitse elää äärimmäisessä köyhyydessä – nyt tai tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutosta ei hillitä yhden ihmisen talkootöillä. Maailmasta ei tule tasa-arvoisempaa yhden ihmisen heräämisellä asiaan. Kestävä kehitys ei etene, jos se ei ole meidän kaikkien yhteinen missio.

Maapallo ei ole  elinkelpoinen vuonna 2050, jos emme yhdessä kehity ja ota oppia tekemistämme virheistä. Luodaan yhdessä liikunnan avulla kestävämpää hyvinvointia, kestävämmässä maailmassa! #movethedate

Lisää ylikulutuspäivästä täältä: https://www.overshootday.org/

Kirjoittanut: Miia Hautakangas (LiiKen globaalikasvattaja)

Image may contain: 5 people, people standing and outdoor

Neljän urheiluopiston opiskelijat innostumassa kestävästä kehityksestä

liikunnan keinoin.